”Ei paha oo kenkään ihminen vaan toinen on heikompi toista.” Näin runoili Eino Leino viisaasti aikoinaan. Eräänlaisesta heikkoudestahan kiusaamisessakin on kysymys. Kiusaaminen on ikuisuusilmiö tilanteissa, missä on enemmän kuin yksi ihminen paikalla. Kiusaamisella haetaan valtaa ja haetaan kanavaa oman pahan olon purkamiselle. Tänä päivänä kiusaaminen on saanut lisämahdollisuuden sosiaalisessa mediassa, jolloin kiusatuksi voi joutua jopa siinä turvallisimmassa paikassa, omassa kodissaan.
Viime viikolla Sanna Marinin hallitus julkaisi laajan toimenpideohjelman kiusaamisen, väkivallan sekä häirinnän ehkäisemiseksi kouluissa ja oppilaitoksissa. Ohjelman taustalla ovat hallitusohjelman kirjaukset syrjimättömyydestä, jokaisen lapsen ja nuoren oikeudesta koskemattomuuteen sekä nollatoleranssista kiusaamiselle.
Kiusaaminen on suuri riski ihmisen hyvinvoinnille ja seuraukset, niin kiusatulle kuin kiusaajalle ovat suuret. Hallituksen julkaisema ohjelma, jossa huomio kiinnittyy lapsen ja nuoren hyvinvoinnin edistämiseen ja sitä kautta kiusaamisen, häirinnän ja väkivallan ehkäisemiseen, on tarpeellinen. Mielen hyvinvoinnin edistäminen ennakoivalla työllä tulee maksamaan itsensä takaisin moneen kertaan.
Kouluissa on jo olemassa monenlaisia ohjelmia kiusaamistilanteiden käsittelyyn. Hämeenlinnassakin on jo useamman vuoden ajan koulutettu opettajia ja oppilaita kunnioittavaan vuorovaikutukseen, jossa korostetaan kuuntelemista, toisen asemaan asettumista ja yhteisen kompromissin löytämistä. Harvoin asiat ovat mustavalkoisia, ja siksi keskeltä, harmaalta alueelta, voi löytyä kaikkia tyydyttävä ratkaisu. Useissa Hämeenlinnan kouluissa on oppilaita myös opetettu itse ratkaisemaan pieniä ristiriitatilanteita vertaissovittelun, Verson avulla.
Lisäksi oppitunneilla on käsitelty kaveritaitoja ja puhuttu kiusaamisesta sekä tunteista. Nämä käsittelykerrat ovat olleet kuitenkin satunnaisia ja nyt tarvitaan systeemistä lähestymistä ja koko ikäluokan kattavaa ohjelmaa tunne- ja vuorovaikutustaitojen opiskeluun. Minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa –sanonta tulee tässä, jos missä todeksi.
Hallituksen ohjelmassa eräänä toimenpiteenä on tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistaminen varhaiskasvatuksessa. Näiden taitojen vahvistamista tarvitaan koko lapsuus ja nuoruusvuosien ajan. Iittalan yhtenäiskoulussa on pilotoitu kuluneena lukuvuonna Hyvän mielen taitojen harjoittelussa. Ensi lukuvuonna taitoja harjoitellaan kerran viikossa yhden oppitunnin ajan luokilla 3-5 ja 8-9. 1. ja 2. luokalla sekä 6. ja 7. luokilla teemoja käsitellään muiden oppituntien sisällä.
Huoli lisääntyneestä lasten ja nuorten väkivaltaisesta käytöksestä näkyy myös hallituksen toimenpideohjelmassa. Siellä on omat kohtansa turvallisen opiskeluympäristön turvaamiseksi, syrjäytymisen ja jengiytymisen ehkäisemiseksi sekä yhteistyön lisäämiseksi Ankkuritoiminnan kanssa. Hämeenlinnassakin koulut tekevät aktiivista yhteistyötä Ankkuritiimin kanssa, jossa ovat mukana poliisi, sosiaalityöntekijä, nuorisotyöntekijä ja psykiatrinen sairaanhoitaja.
Koulutuksen järjestäjän vastuulla on varmistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle turvallinen oppimisympäristö. Kiusaamiseen on puututtava aina ja näin kouluissa ymmärtääkseni toimitaankin. Hallituksen julkaisemassa toimenpideohjelmassa on huomioitu aikaisemman lainsäädännön määrittelemät esteet rehtorin oikeudesta määräaikaiseen koulusta erottamiseen sekä kaksoisrangaistavuuden kieltoon. Kaksoisrangaistavuuden kielto on estänyt koulun kurinpidolliset toimenpiteen tilanteissa, joissa kiusaaminen on johtanut rikosoikeudelliseen käsittelyprosessiin. Nyt tähän haetaan lainsäädännön kautta ratkaisua.
Ohjelma korostaa myös riittävän resurssin varmistamista perustyöhön, jolloin kouluissa olisi mahdollista matalalla kynnyksellä puuttua lasten ja nuorten pahoinvointiin. Ohjelman toimenpiteet koskivat pääsääntöisesti kouluja ja oppilaitoksia mutta ilman kotien kanssa tehtävää yhteistyötä ohjelma ei ole riittävä. Lisäksi tarvitaan tukitoimia myös vanhemmuuden tukemiseen ja riittävää resurssointia yksilöllisiin tukitoimiin.
Hienona samanaikaisena yhteensattumana myös meillä täällä Hämeenlinnassa on juuri julkaistu ja valtuustossa esitetty Lapsiystävällinen Hämeenlinna -ohjelma. Ohjelmaa on työstetty pari viime vuotta yhteistyössä viranhaltijoiden ja päättäjien kanssa ja kaikki puolueryhmät pitävät ohjelmaa tarpeellisena ja onnistuneena.
Nyt ohjelman tavoitteet tulee saada näkymään konkreettisina toimenpiteinä Hämeenlinnalaisen lapsen ja nuoren sekä heidän perheittensä arjessa. Ohjelmatyön jalkautuminen edellyttää riittävää resurssointia niin oppilashuoltotyöhön, perheiden tukemiseen kuin myös opetustyöhön esimerkiksi ryhmäkoon maksimin määrityksellä. Järkevän kokoisissa ryhmissä säilyy työrauha ja se on myös turvallisuuden kannalta tärkeää.
Anne Laatikainen
Iittalan yhtenäiskoulun rehtori,
valtuutettu (sd.), Hämeenlinna
