HTY:lle perintö läntiseltä työväenyhdistykseltä

Vuoden 1905 suurlakon jälkeen Hämeenlinnan seudulle perustettiin useita työväenyhdistyksiä, muun muassa Luolajan Työväenyhdistys. Se rakensi työväentalonsa Hattelmalan harjulle Rengon tien varteen. Alueliitosten jälkeen työväentalo sijaitsi Hämeenlinnan laitakaupungilla.

1960-luvulla Hämeenlinnan läntisen työväenyhdistyksen nimellä toimineen yhdistyksen jäsenistö vanheni, eikä rahaa löytynyt työväentalon kunnostamiseen. Niinpä yhdistys päätti lopettaa toimintansa ja siirtyä Hämeenlinnan Työväenyhdistyksen yhteyteen varoineen ja velkoineen. Johtokunta kirjasi 11.12.1967 HTY:n jäseniksi 20 läntisestä yhdistyksestä siirtynyttä. HTY osti vuokramaalle rakennetun Luolajan työväentalon tontin Läntisen työväenyhdistyksen nimiin. Sitten Hämeenlinnan läntinen työväenyhdistys luovutti lahjakirjalla 28.11.1968 kaiken omaisuutensa HTY:lle. Näin Hämeenlinnan Työväenyhdistys sai huomattavan lisän omistuksiinsa, johon kuului ennestään kaksi kaupunkikiinteistöä.

Uudet toimitilat tarpeen

HTY:n jäsenistö esitti toivomuksia uusien toimitilojen rakentamisesta 1960-luvun puolivälistä alkaen. Johtokunta asettikin marraskuussa 1965 toimikunnan tutkimaan mahdollisuuksia talon rakentamiseen Lukiokadun tontille. Toimikunnan hanke ei kuitenkaan edistynyt.

Maaliskuussa 1971 HTY päätti osakehuoneiston ostamisesta vastapäätä työväentaloa Linnankatu 10:stä. Kolmen huoneen ja keittiön asunnosta yksi huone varattiin yhdistyksen omaan käyttöön toimisto- ja kokoustilaksi.

Jäsenistö oli tyytymätön työväentalon huonoihin tiloihin. Uhkana oli talon jatkuva rappeutuminen. Keväällä1972 asetusta toimikunnasta muotoutui pitkän tähtäyksen suunnittelutoimikunta, jonka työssä keskeiseksi nousivat talouskysymykset. Tilajärjestelyitä ei voitu ratkaista perinteisellä työväentalomallilla. Ratkaisua etsittiin toimisto- ja liiketiloista.

Vuonna 1975 PTS-toimikunta esitteli suunnitelmansa: vanhan työväentalon paikalle rakennettaisiin uusi toimitalo, johon rakennuttajakumppaniksi saataisiin valtio.

HTY:n  ylimääräinen kokous hyväksyi 20.11.1975 työväentalon tontin myymisen perustettavalle Kiinteistö Oy Hämeenlinnan Linnankulmalle 1 130 000 markalla. Yhdistys myi myös Lukiokadun kerrostalotontin ja tontit Luolajasta. Uuden toimitilan lainoituksen osuudeksi tulisi 600 000 markkaa. HTY ryhtyi uuden kiinteistöosakeyhtiön perustajaosakkaaksi lunastamalla osakkeet, jotka oikeuttaisivat Linnankadun puoleisen siiven ensimmäisen, toisen, neljännen sekä kellarikerroksen hallintaan. Vanhan työväentalon purkaminen aloitettiin heti.

Rakennustoimikuntaan nimettiin puheenjohtajaksi Taisto Nieminen ja jäseniksi Pentti K. Seppälä, Jussi Tiira, Eero Kuosmanen, Veikko Ripatti ja Keijo Mäkelä.

Kiinteistö Oy Linnankulma valmistuu

Kiinteistö Oy Linnankulman, lopulliselta nimeltään Lyseonkulman, rakennustyöt käynnistyivät ripeästi. Peruskivi muurattiin 16.6.1976 ja harjannostajaiset pidettiin 22.9.1976. Vuoden vaihtuessa rakennus oli jo osittain valmiina niin, että yhdistyksen ensimmäinen vuokralainen – työvoimatoimisto – pääsi muuttamaan tiloihin heti vuoden 1977 alusta. Työväenyhdistys piti ensimmäisen kokouksensa uusissa tiloissa 16.2.1977. Yhdistyksen toimitilojen juhlalliset vihkiäiset pidettiin 6.5.1977, jolloin puhujana oli SDP:n puheenjohtaja Kalevi Sorsa.

Nyt Kiinteistö Oy Lyseonkulma alkaa olla peruskorjauksen tarpeessa. Niinpä HTY miettii jälleen, mitä tiloille pitäisi tehdä. Yhdistyksen kokoukset on siirretty vuokratiloihin Raatihuoneenkatu 20:een.

HTY:n uusien toimitilojen vihkiäisissä 6.5.1977 HTY:n puheenjohtaja Jussi Tiira säätää mikrofonia sopivaksi SDP:n puheenjohtajalle Kalevi Sorsalle. – Kuva teoksesta Katajana Kalliolla, Heikki Syrjänen.

Lähde:
V.E. Saari: Katajana kalliolla. Hämeenlinnan Työväenyhdistys 1888–1988. Joensuu 1988.
Pirjo Virtanen