Toimittaja Vihtori Huhta, liityitte Hämeenlinnan Työväenyhdistykseen 18-vuotiaana vuonna 1900 ja käynnistitte toimintaa nuorille. Mikä sai teidät perustamaan tänne Nuorisoliiton?

Olin alkuun mukana Työväenyhdistyksen huvitoimikunnassa ja teatteritoiminnassa. Kiinnostukseni työväenkysymyksiä kohtaan kasvoi vähitellen vanhempia kuunnellessa ja kirjallisuutta lukiessa. Mielestäni suuri aate tulee salakuljettaa nuorille huvitusten ja leikkien varjolla.

Hämeenlinnan Uuteen Kirjapainoon tuli töihin Eemeli Mäki ja hän kertoi minulle nuorisoliiton toiminnasta Tampereella ja minähän innostuin siitä heti. Mäki hankki Tampereelta mallisäännöt ja niin vuonna 1905 polkaistiin nuorisotoiminta liikkeelle myös Hämeenlinnassa. Se oli vilkasta. Tilaisuudet aloitettiin yleensä lyhyellä alustuksella jostain tärkeästä työväenkysymyksestä, mutta sen jälkeen oli piirileikkiä, ja jos mukana oli soittimia, niin myös tanssia.

Vihtori Huhta. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginmuseo. 

Nuorisoliitolle ja Työväenyhdistykselle tuli kuitenkin erimielisyyksiä lukusalin käytöstä? 

Nuorisoliitossa halusimme nuorille oikeuden käyttää Työväenyhdistyksen lukusalia, ja siitä vasta poru syntyi. Nuorten kykyyn kohdella yhdistyksen omaisuutta asianmukaisesti ei luotettu, vaan lukusalin käyttö tahdottiin kieltää tai ainakin vaatia meiltä siitä vuokraa, jolla mahdolliset tuhot voidaan korvata. Mielestäni moinen epäluottamus nuoria kohtaan oli pöyristyttävää työväenyhdistyksessä, jonka tehtävänä oli työväenaatteen levittäminen.

Hämeenlinnan Työväenyhdistyksen kuukausikokouksessa käsiteltiin johtokunnan nuorisoliitolle määrittelemää 50 markan lukusalin ”vuokraa”. Hinta oli nuorisoliiton käyttövaroihin nähden kova ja anoin, että se ainakin puolitettaisiin. Summa puolittuikin äänestyksen jälkeen 25 markkaan. Toinen äänestys käytiin siitä, että summaa vaadittiin nuorisoliitolta etukäteen. Pidimme sitä hyvin loukkaavana, sillä olihan se suora epäluottamuslause nuorison kykyyn käsitellä kirjoja asianmukaisesti. Niinpä ilmoitin kokouksessa oman syvän paheksuntani johtokunnan ehdotuksesta. Äänestyksen jälkeen ennakkomaksu pidettiin kuitenkin voimassa.

Miten nuorten ja Työväenyhdistyksen johtokunnan välit kehittyivät siitä eteenpäin? 

Nuorisoliitossa hermostuimme epäluuloihin lopulta niin paljon, että ryhdyimme etsimään omia tiloja. Omat tilat saatiin suuresta puusepänverstaasta, joka sisustettiin viihtyisäksi. Sinne rakennettiin jopa oma näyttämö. Toiminta oli aktiivista ja nuorisoliiton jäsenmäärä yli kaksinkertaistui muutamassa vuodessa. Hämeenlinnan Työväenyhdistyksen johtokunnassakin havahduttiin, kun toiminta työväentalolla hiljeni. Nuoriso palasi muutaman vuoden jälkeen työväentalolle, kun se sai yhdistykseltä uutta ymmärrystä ja edustuksen myös johtokuntaan.

Kiitokset haastattelusta, toimittaja Huhta.

Lisätietoa Hämeenlinnan Työväenyhdistyksen historiasta ja Vihtori Huhdasta  löytyy Liisa Koskelaisen kirjoittamista HTY:n uudesta historiakirjasta nimeltään Politiikan punainen lanka.