Olemme saaneet nauttia runsaslumisesta talvesta, mutta katseet kääntyvät jo kohti kevättä ja eduskuntavaaleja. Kotisivumme ja jäsenkirjeemme esittelevät yhdistyksemme eduskuntavaaliehdokkaat. Käytäthän äänioikeuttasi ja äänestät oman kaupungin demariehdokasta. Hämeenlinnan Työväenyhdistyksen uusi johtokunta aloitti toimintansa suunnittelemalla kevään tapahtumat. Ajankohtaiset tapahtumamme löytyvät kotisivultamme https://www.hty.fi/events/. Jatkamme teemakävelyjä. Helmikuun kävelyllä keskustelimme Niklas Lähteenmäen johdatuksella keskustan kehittämisestä ja torinaluspysäköinnistä, maaliskuun teemana on läntisen kaupungin kirjastoasiat ja huhtikuuksi olemme suunnitelleet asumiseen liittyvän teemakävelyn. Viime vuonna vietetty HTY:n 130-vuotisjuhlavuosi onnistui hyvin, mutta myös vaati yhdistykseltämme suurta taloudellista panostusta. Pääjuhlaan valmistui HTY:n historiakirja ”Politiikan punainen lanka”, jonka toivon jokaisen HTY:n jäsenen lukevan. Sitä on myynnissä HTY:n tilaisuuksissa, Museo Skogsterin museokaupassa,…
Työväenperinne – Arbetartradition ry järjestämässä Työväenperinnepäivässä 2019 julkistettiin 7.3.2019 Vuoden Työväentutkimus -palkinto, jonka sai Saara Långin kirjoittama teos ”Suurella sydämellä, ammatillisella otteella. Ventuskartano ry – viisikymmentä vuotta päihdehuollon palvelujen tuottajana”. Lisäksi myönnettiin kunniamaininnat seuraaville teoksille: Torsten Ekman ”Punalippujen Helsinki – työväenliikkeen varhaisvuodet 1883–1917” ja Liisa Koskelainen ” Politiikan punainen lanka. Hämeenlinnan työväenyhdistyksen historia 1888—2018”. Työväenperinne – Arbetartradition ry palkitsee vuosittain erityisen ansiokkaaksi katsomansa työväestöä, sen elämää, kulttuuria, historiaa, järjestöelämää ja muuta toimintaa käsittelevän teoksen. Vuonna 2019 palkintoraadin puheenjohtajana toimi VTT Arja Alho. Raadilla on arvioitavana 47 vuosina 2017 ja 2018 ilmestynyttä teosta. ”Politiikan punaisesta langasta” raati totesi seuraavaa: Hämeenlinnan Työväenyhdistys…
Yksi isoista projekteista Hämeenlinnan historiassa oli keskussairaalan rakentaminen. Kansanedustaja Eero Salo, miten Kanta-Hämeeseen saatiin keskussairaala? Keskussairaalan saaminen Hämeenlinnaan oli pitkä prosessi. Laki keskussairaaloista annettiin jo vuonna 1943. Sitä tarkennettiin sodan jälkeen ja ensimmäiset keskussairaalat valmistuivat vuonna 1954. Hämeenlinna sai odottaa omaa vuoroaan pitkään. Vanhaa lääninsairaalaa pidettiin riittävänä, vaikka se oli auttamattomasti vanhentunut ja liian pieni. Kanta-Häme jäi valtion budjetissa väliinputoajaksi. Aluksi vastustusta oli myös kuntatasolla. Pienet kunnat pelkäsivät kustannuksia ja halusivat, että Hämeenlinna kantaa suhteellisesti suurimman taloudellisen vastuun. Myös Hämeenlinnassa pelättiin hankkeen taloudellisia vaikutuksia, sillä kaupunginsairaalan laajennuksia suunniteltiin samaan aikaan. Kansanedustaja Eero Salo. Kuva: HTY:n kuva-arkisto. Keskustelussa oltiin yksimielisiä sairaalan…
Rouva Lyydia Louhi, olitte ensimmäinen sosialidemokraattinen naisvaltuutettu Hämeenlinnan kaupunginvaltuustossa. Miten pitkään toimitte kaupunginvaltuutettuna? Ensimmäisissä uuden lain mukaisissa kunnallisvaaleissa 15.1.1919 24 valtuutetusta työväen vaalilistalta valittiin seitsemän. Kun Timo Korpimaa ja Oskari Nuotio pian erosivat valtuustosta, niin nousin sinne varalistalta Oskari Virtasen kanssa. Ensimmäinen valtuustokauteni kesti vuoden 1921 loppuun. Valtuustossa toimin myös vuosina 1926–28, 1930–36, 1940–45 ja 1948–56. Vielä vuonna 1956 minut äänestettiin työväenyhdistyksen kokouksessa valtuustoehdokkaaksi, mutta silloin pyysin vapautusta tehtävästä. Lyydia Louhi. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginmuseo. Mitä muita luottamustehtäviä teillä oli ja mitä asioita erityisesti ajoitte? Toimin kasvatuslautakunnan ja lastensuojelulautakunnan puheenjohtajana 1940-luvulla. Olin myös jäsenenä sosiaalilautakunnan lastensuojelujaostossa sekä ammattikoulun, kansalaisopiston, vankilan ja…
Otto Toivonen, olitte ensimmäiseltä ammatiltanne suutari, mutta teistä tuli sitten agitaattori. Miten siinä niin kävi? Olen kotoisin Urjalasta, jossa isäni työskenteli kyläsuutarina, ja häneltä opin suutarin ammatin. Kun muutin Hämeenlinnaan, niin sain työpaikan Juho Saariston suutarinliikkeestä. Saaristo innosti minut politiikkaan ja SDP:n kursseille. Niinpä vuodesta 1910 toimin nuorisoliiton ja puolueen agitaattorina eli matkapuhujana. Puhuin myös raittiusaatteesta. Myöhemmin ammattinimike muuttui luennoitsijaksi. Parhaimmillaan pidin noin 300 puhetta vuodessa. Puheiden pitäminen ei ollut ihan vaaratonta työtä. 1930-luvulla äärioikeisto otti minut hampaisiinsa ja minut pahoinpideltiin lapualaisvuosina viisi kertaa. Otto Toivonen. Kuva: Työväen Arkisto. Olitte myös pitkäaikainen kansanedustaja? Kyllä. Kansanedustajaurani aikana osallistuin peräti 27…