Hämeenlinnassa on keskusteltu pysäköinnistä 1800-luvulta asti. Jo tuolloin suunniteltiin toriparkkia hevosille. Uudelleen tämä keskustelu heräsi 1970-luvun alussa, jolloin saatiin jopa rakennettua toriparkkia varten tunnelikin Raatihuoneen ja Keskustalon väliin. Lopulta tämäkään suunnitelma ei johtanut tuon pidemmälle. Nyt keskustelu toriparkista on käynyt vilkkaana jo useamman vuoden ja jälleen ollaan hakemassa hyväksyntää parkkitalon rakentamiselle. Perusteet erilaisille pysäköintiratkaisuille ovat olemassa ja siksi onkin vaikea olla selkeästi uusia pysäköintiratkaisuja vastaan. Keskustan elävöittämisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää saada myös pysäköinti kuntoon. Samalla on kuitenkin pystyttävä kehittämään joukkoliikennettä sekä kevyenliikenteen ratkaisuja. Tehtiin niin tai näin, niin keskustasta tulee katoamaan pysäköintipaikkoja paitsi liikennejärjestelyjen niin myös ajoneuvojen mittojen muuttumisen…
Hämeenlinnan Työväenyhdistys siirtyi vuonna 2000 toimintansa kolmannelle vuosisadalle. Punaruusun 4/1999 pääkirjoituksessa todettiin, että hallitusvastuussa olevana maan suurimpana puolueena ja aatteelliset lähtökohdat muistaen sosialidemokraateilla on kaikki mahdollisuudet toimia kansalaisten yhteisen hyvinvoinnin puolesta. Työväenyhdistys oli taas kuten toimintansa varhaisina vuosina haasteellisten tehtävien edessä, kun se pyrkii auttamaan omassa kaupungissa, maakunnassa ja maassa asuvia vaikeuksiin joutuneita kanssasisaria, -veljiä ja heidän lapsiaan. Tärkeä osa tätä tehtävää oli vuoden 2000 presidentinvaalityö. Hämeenlinnan Työväenyhdistys tuki kaikilla mahdollisilla tavoilla ulkoministeri Tarja Halosen valintaa presidentiksi. Pääministeri Paavo Lipponen avasi Tarja Halosen vaalitoimiston Raatihuoneenkatu 9:ssä 1.11.1999. Avajaiset huipentuivat pääministerin ja maailman vahvimman miehen Jouko Aholan väliseen kädenvääntökisaan. Se päättyi…
Hämeenlinnan Työväenyhdistyksen jäsenen Anna-Liisa Torvisen valtuustoaloite Hämeenlinnan julistautumista rasisminvastaiseksi kaupungiksi hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 6.5.1998 äänestyksen jälkeen luvuin 47–2 (2 tyhjää). Aloite oli valmisteltu HTY:n kansainvälisten asiain jaostossa. Vuosi 1997 oli suvaitsevaisuuden ja rasismin vastaisuuden vuosi EU:n alueella. Ruukin kunta ja Raahen seurakunta ideoivat kampanjan, jossa esitettiin kaikkia Suomen kuntia julistautumaan rasismin vastaisiksi alueiksi. Positiivisesti asiaan suhtautuneita kuntia oli tammikuussa 1998 valtuustoaloitteen tekoajankohtana jo lähes kaksisataa. Hämeenlinnassa Torvisen aloitteesta pyydettiin lausunnot perusturvalautakunnalta ja koulutuslautakunnalta. Perusturvalautakunnan mukaan suvaitsevaisuuden edistäminen ja rasismin vastustaminen kuuluvat nykyaikaiseen, sivistyneeseen ja demokraattiseen viranomais- ja hallintokulttuuriin. Suvaitsevaisuus-teema soveltuu käsiteltäväksi mm. päiväkodeissa, kouluissa, nuorisotyössä, kaupungin hallintokunnissa ja työpaikoilla. Tapahtumia voitaisiin…
HTY:lle perintö läntiseltä työväenyhdistykseltä Vuoden 1905 suurlakon jälkeen Hämeenlinnan seudulle perustettiin useita työväenyhdistyksiä, muun muassa Luolajan Työväenyhdistys. Se rakensi työväentalonsa Hattelmalan harjulle Rengon tien varteen. Alueliitosten jälkeen työväentalo sijaitsi Hämeenlinnan laitakaupungilla. 1960-luvulla Hämeenlinnan läntisen työväenyhdistyksen nimellä toimineen yhdistyksen jäsenistö vanheni, eikä rahaa löytynyt työväentalon kunnostamiseen. Niinpä yhdistys päätti lopettaa toimintansa ja siirtyä Hämeenlinnan Työväenyhdistyksen yhteyteen varoineen ja velkoineen. Johtokunta kirjasi 11.12.1967 HTY:n jäseniksi 20 läntisestä yhdistyksestä siirtynyttä. HTY osti vuokramaalle rakennetun Luolajan työväentalon tontin Läntisen työväenyhdistyksen nimiin. Sitten Hämeenlinnan läntinen työväenyhdistys luovutti lahjakirjalla 28.11.1968 kaiken omaisuutensa HTY:lle. Näin Hämeenlinnan Työväenyhdistys sai huomattavan lisän omistuksiinsa, johon kuului ennestään kaksi kaupunkikiinteistöä. Uudet…
Suomen sosialidemokraatteja koetteli puoluehajaannus 1950- ja 1960-luvuilla. Puoluehajaannuksen alkuvaiheessa 1940-luvun lopulla erimielisyydet koskivat menettelytapoja, sitten kärjistyivät henkilöiden välit. Valtaan pyrkivät miehet ottivat mittaa toisistaan puolueessa, ammattiyhdistysliikkeessä ja urheiluliikkeessä. Virallisesti SDP hajosi toukokuussa 1959, kun TPSL, Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto, perustettiin. TPSL:n kannatus oli vahvinta SAK-laisessa ammattiyhdistysliikkeessä ja Työväen urheiluliitossa. Syksyllä 1963 ja keväällä 1964 käytiin neuvotteluja, joissa TPSL lupasi lopettaa toimintansa ja sen perusosastojen piti liittyä SDP:n puolueosastoiksi. TPSL:n puolue-elimet eivät kuitenkaan hyväksyneet eheytysneuvottelujen tulosta, vaan puolue jatkoi toimintaansa aina vuoteen 1973. Sosialidemokraattisen puolueen ristiriitaisuudet eivät sivuuttaneet Hämeenlinnan Työväenyhdistystä jälkiä jättämättä. Tosin vain kymmenkunta jäsentä ilmoitti julkisesti eroamisestaan ja…