Näyttelijä Milda Jokinen, milloin teidän uranne teatterissa alkoi ja miten kauan se kesti?
Liityin Hämeenlinnan sos.dem nuorisoliittoon vuonna 1912 ja aloitin näyttelijäurani seuraavana vuonna Hämeenlinnan Työväennäyttämöllä. Näyttelijäseura oli perustettu vuonna 1903 työväenyhdistyksen alaosastoksi. Näytelmätoiminta ei vielä tuolloin ollut ammattimaista, mutta näytöksiä oli säännöllisesti. Esitetyt näytelmät olivat alusta alkaen enimmäkseen samoja, jota nähtiin muuallakin seuranäyttämöillä. Ohjelmistossa erityisen suosittuja olivat Minna Canthin näytelmät.
Toimin Työväennäyttämön johtajana vuonna 1920 sekä 1924–1927. Viihdyin etenkin dramaattisissa rooleissa. Näyttämöurani jatkui vuosikymmeniä, mutta päätoimisena näyttelijänä olin vain yhden näytäntökauden Turun Työväenteatterissa – päätoimenani pidin Hämeenlinnassa kappaompelimoa.
Milda Jokinen. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginmuseo.
Teidät vihittiin konttoristi Pauli Jokisen kanssa yhtenä ensimmäisistä Hämeenlinnassa toimeenpannuista siviilivihkimisistä 24.1.1918. Avioliittonne ei kestänyt kuitenkaan kauaa. Miksi näin?
Kun menimme naimisiin, niin mieheni Pauli Jokinen toimi konttoristina Arvi A. Kariston kustannusliikkeessä. Punaisen vallan aikana hän oli Suomen Pankin Hämeenlinnan konttorin komissaarin Oskari Sirenin apulaisena, mikä saattoi vaikuttaa siihen, että valkoiset voittajat ampuivat hänet 7. toukokuuta 1918. Pauli ei ollut ainut teloitettu, sillä Hämeenlinnan ”vapauttamisen” jälkeisinä viikkoina tiedetään kaupungissa ja sen lähiympäristössä ammutun noin 200 punaista. Muista sotaleskistä poiketen en pukeutunut mustaan vaan valkeaan pukuun ja huntuun.
Paulin kohtalo kuohutti hämeenlinnalaisia. Esimerkiksi hänen työnantajansa Arvi. A. Karisto piti kerrassaan käsittämättöminä Oskari Sirenin ja Paulin murhia.
Miten muutoin sisällissota koski elämäänne?
Valtiorikosylioikeus tuomitsi minut avunannosta valtiopetokseen viideksi vuodeksi kuritushuoneeseen ja menettämään kansalaisluottamuksen sen jälkeen seitsemäksi vuodeksi. Olin ollut räätälintöissä Ahosen ja Vuorisen räätälinliikkeessä helmikuun 1918 loppuun, jolloin työn puutteen takia jouduin työttömäksi. Maaliskuussa pääsin Suomen Pankkiin kassanhoitajaksi. Siellä työssä ollessani rosvojoukko ryösti Suomen
Pankin Hämeenlinnan konttorin kassasta yli miljoona markkaa ja lähti pakoon. Joukko saatiin kiinni Lammilla, jossa paikalliset punakaartilaiset teloittivat heidät. Työskentelyni punaisten hallinnossa Suomen pankissa katsottiin siis avunannoksi valtiopetokseen. Yleisen armahduksen myötä vapauduin kuitenkin vankeudesta ennen tuota viiden vuoden määräaikaa.
Kiitokset näistä surullisista muisteluista, rouva Milda Jokinen! 
Lisätietoa Hämeenlinnan Työväenyhdistyksen historiasta ja Milda Jokisesta löytyy Liisa Koskelaisen kirjoittamista HTY:n uudesta historiakirjasta nimeltään Politiikan punainen lanka.
