Miksi vanhusten hoiva laskutetaan jotenkin nurinkurisesti minun asuinkaupungissani?

Asioiden selvittäminen alkoi jo monta vuotta sitten, kun omat vanhempani tarvitsivat väliaikaista apua.

Aluksi en tiennyt mistä ja miten apua saa, joten puhelimesta etsimään omia perusturvaviraston johtohenkilöiden numeroita miettien, kuka heistä on edelleen työelämässä. Numero löytyi ja sain ohjeeksi: Soita Kastellin ikäihmisten neuvontaan. Ette uskokaan, kuinka kullanarvoiseksi tuo ikäihmisten neuvonta osoittautui.

Asiat etenivät ja kotona asuminen todettiin jossain vaiheessa mahdottomaksi. Erilaisia hoiva- ja hoitopaikkoja kierrettiin Tayssista lähtien. Hoivapaikoissa on valtavia eroja ja vaikka, kuinka puhutaan, ettei täällä käytetä lain suomaa minimimitoitusta, niin täyttä puppua se näyttää olevan. Oli paikka sitten kaupungin tai yksityisten ylläpitämää. Jokaisessa hoivapaikassa on ja on ollut aivan ihania hoitajia, joilla näyttää olevan kutsumus työskennellä vanhusten kanssa. Heidänkin jaksamisensa on kuitenkin koetuksella jatkuvan epävarmuuden, muutosten ja resurssipulan takia.

Yksi asia nousee ihmettelyn aiheeksi ja se on hoivapaikkojen maksurakenne. Miksi esim. vuokran nimellä pitää maksaa ihan järkyttäviä summia? Miksei meilläkin ole voimassa sääntö, että eläkkeestä saa ottaa enintään 85% tai vaikka 95 % elämisen kustannuksiin. Toki pois lukien tilanteet, jossa toimeentulo on tullut esim. pääomatuloista, eikä eläkkeestä ennen hoiva-asumisen alkamista.

Nyt vuokraa peritään yleensä n. 650 euroa / kk ja sillä saa huoneen, suihku- wc-tilan sekä siivouksen. Tämä raha menee pääsääntöisesti ulkomaalaisen yhtiön taskuun. MIKSI? Miksi me annamme heidän rahastaa ja miksi mekin (kunta) laskutamme samalla tavalla. Laskuttaja rakennusta hallinnoiva tai isännöintitoimisto.

Lääkkeissä hoitokatto koskee vain kelakorvattavia lääkkeitä. Kaikki muut lääkärin määräämät lääkkeet tulevat tähän päälle. Laskuttaja apteekki. Hoiva- ja hoitokustannukset lasketaan omalla kaavallaan hoivaan käytettävien tuntien perusteella. Laskuttaja kaupunki. Ateriat maksetaan erikseen. Laskuttaja kaupunki. Näiden lisäksi tulee vielä tavallisia elämisen kustannuksia kuten esim. vaatteet, hygieniavälineet, wc yms paperit, hiusten ja varpaiden kynsien leikkuu.

Laskuja pitää siis maksaa moneen eri paikkaan ja lisäksi osa niistä tarkistetaan joka vuosi ja laskutuksen perusteeksi pitää lähettää kaupungille jos jonkinmoista todistusta. Lisäksi pitää hakea Kelan hoitotuki ja asumistuki ja myös asumistuki tarkistetaan joka vuosi. Eläke ei riittä tukienkaan kanssa kaikkiin maksuihin, mutta ketään ei jätetä silti hoitamatta, vaan tukea saa anoa kaupungilta ties minkälaisen jokavuotisen paperisodan kautta. Kaikista noista läheisille kaatuva hakemus ja -selvittelyrumba vaikuttaa joskus ylivoimaiselta.

Kun ajattelee itsekin vanhenevansa ja jos ei kuole saappaat jalassa, niin johonkin sitä loppuelämäkseen joutuu tai pääsee sitten kun ei enää pysty asumaan kotonaan. Onko nykyinen vanhusten kohtelu sitä, jota tahdon omalle kohdalleni sitten, kun en enää itse kykene itsestäni huolehtimaan?

Hoidon ja hoivan tarvetta käsittelee täällä moniammattilainen ryhmä, jonka toiminnasta on itsellä positiivinen käsitys. Päinvastainen käsitys onkin sitten maksujen muodostumisesta, laskutuksen hajautumisesta moneen eri paikkaan ja tukien hakemisesta. Myös neuvonta ja palvelutarpeen arviointi toimii mielestäni hyvin.