Hämeenlinnan Työväen Teatteri kehittyi harrastajanäyttämöstä ammattilaisteatteriksi sotavuosien jälkeen. Teatteri kehittäminen ja sen taiteellisen tason nostaminen oli sekä teatterin että työväenyhdistyksen johdon yhteinen tavoite. Näyttämön nimi muutettiin Hämeenlinnan Työväen Teatteriksi maaliskuussa 1947. HTY:ssä toimi myös näytelmäkerho.
Hämeenlinnan Työväenyhdistyksen jäsenten omaehtoinen kulttuuri- ja harrastustoiminta kukoisti. Erityisen aktiivinen oli HTY:n valistustoimikunta, joka jo vuonna 1945 järjesti lukuisia juhlia ja kulttuuritilaisuuksia.
Työläisnuoriso-osaston piirissä toimi useita harrastusryhmiä, joista kisällilauluryhmä ”Viisu-Veikot”esitti poliittista, kantaaottavaa kisällilaulua. Osaston tytöt perustivat oman lauluryhmänsä nimellä ”Viisu-Siskot”.
– Kuva kirjasta V.E. Saari: Katajana kalliolla.
– Kuva kirjasta V.E. Saari: Katajana kalliolla.
Muun toiminnan mukana vireytyi myös Hämeenlinnan Työväenyhdistyksen Sekakuoro heti rauhan palattua niin, että se saattoi toimia vuoden 1945 kesällä pidettyjen Suomen Työväen Musiikkiliiton laulu- ja soittojuhlien järjestäjänä.
Elokuvateatteri HTY:lle?
Entisestä Teatteriravintolasta työväentaloksi muutettu kiinteistö oli rakennettu 1800-luvun puolivälissä, joten 1940-luvun loppupuolella rakennukset olivat jo lähes sadan vuoden ikäiset. Rakennuksia oli kunnostettu moneen otteeseen.
Maaliskuussa vuonna 1946 johtokunnassa oli keskusteltavana ajatus uudesta ravintolarakennuksesta yhdistyksen tontille. Keskustelun päätteeksi nimitettiin toimikunta hankkimaan rakennussuunnitelmaa. Yhdistys ei kuitenkaan tyytynyt pelkkään ravintolaan, vaan halusi samaan yhteyteen elokuvateatterin.
Hanketta kehiteltiin edelleen. Johtokunta päätti 6.2.1949, että elokuvateatteri rakennetaan maan alle ja sen päälle katutasoon uusi ravintola. Rakennussuunnitelman laatiminen annettiin tehtäväksi Työväenyhdistysten Keskusliiton arkkitehdille. Kelvollista suunnitelmaa ei kuitenkaan syntynyt. Käytettävissä oleva tontin osa osoittautui liian ahtaaksi uudisrakennukselle. Lokakuussa 1949 johtokunta katsoikin viisaimmaksi luopua tästä hankkeesta.
Koulutus- ja opintotoimintaa
Työväenyhdistyksen jäsenten koulutus- ja opintotoimintaan kiinnitettiin kasvavaa huomiota. Valistustoimikunnan aloitteesta perustettiin ensin keskustelukerho vuonna 1949, mutta se muutettiin pian kunnallisten asiain opintokerhoksi. Vasemmiston vaalivoiton seurauksena kunnalliseen toimintaan tarvittiin uutta väkeä, jonka tiedon tasoa kohennettiin koulutuksella.
Lähde:
V.E. Saari: Katajana kalliolla. Hämeenlinnan Työväenyhdistys 1888–1988. Joensuu 1988.
Pirjo Virtanen
