Hämeenlinnan Työväenyhdistys perustettiin vuonna 1888. Perustajat olivat vapaamielisiä porvareita, ns. wrightiläisiä. 1900-luvun alkuvuosina yhdistyksestä tuli Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen puolueosasto. HTY on 125 vuoden ajan monella tavalla vaikuttanut Hämeenlinnan kaupungin ja työväenliikkeen kehitykseen.
Hämeenlinnan Työväenyhdistyksen perustamiskokous

Toukokuun toisella viikolla vuonna 1888 oli molemmissa Hämeenlinnassa ilmestyneissä sanomalehdissä seuraavanlainen ilmoitus:

Jotka harrastawat Työwäen seuran perustamista kokoontukoot Kansakouluun Sunnuntaina Toukokuun 13. p:nä klo 6 j.pp. Keskusteltawina säännöt.

Paikalle tuli noin 40 osanottajaa. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin lääninkamreeri Liukkonen.

Kokouksessa hyväksyttyjen sääntöjen mukaan yhdistys olisi yhdyssiteenä Hämeenlinnan asukkaiden kesken edistääkseen työväen parasta sekä henkisessä että aineellisessa suhteessa.

Yhdistyksen toimena oli toimeenpanna luentoja työväelle hyödyllisissä luentoaineissa ja ylläpitää lukusali, jossa yhdistyksen jäsenillä on tilaisuus hankkia tietoa ammattikirjallisuudesta, keinopiirustuksesta, sanomalehdistä, aikakausikirjasista ym. mikä voipi kartuttaa heidän sekä ammatillista että yleistä sivistystänsä. Lisäksi yhdistyksen tulee lyhyempäin esitelmäin toimeenpanemisella sekä sivistyttäväin ja jalostuttavain huvien pitämisellä soitannon, laulun, lausunnan ym. kanssa valmistaa jäsenille virkistävää ajanviettoa joutohetkinä.

Sääntöjen kolmannen pykälän mukaan yhdistys tehokkaasti edistää säästö-, sairas-, apu- ja eläkerahastoja, asunto- ja ammattiyhdistyksiä ynnä muita yrityksiä, jotka saattavat olla omiansa edistämään työväen toimeentuloa. Neljäs pykälä lisäsi yhdistyksen tehtäviin työnvälitystoiminnan.

Jäsenikärajaksi säädettiin 18 vuotta. Liittymismaksu oli 50 penniä ja kuukausimaksu 25 penniä.

Kuvernööri vaati tarkistuksia sääntöihin

Sääntöehdotus oli toimitettava läänin kuvernöörin hyväksyttäväksi. Anomuksen allekirjoittivat kokouksen puolesta lääninkamreeri Liukkonen ja faktori Hj. Öhrnberg. Asiakirjat merkittiin lääninhallituksen diaariin 17.5.1888. Lääninhallitus pyysi lausunnot Hämeenlinnan Käsityöläis- ja tehtailijayhdistykseltä, kaupunginvaltuustolta ja maistraatilta. Kaikki olivat hankkeelle myötämielisiä eikä huomautettavaa löytynyt. Sen sijaan kuvernööri Torsten Costiander löysi sääntöehdotuksesta useita puutteita: Ei määräystä, milloin tilinpäätös on tehtävä, ei määräystä siitä kuka toimii puheenjohtajana kokouksissa, ei mainintaa yhdistyksen kokoonkutsujasta? Kuvernööri hylkäsi anomuksen.

Liukkonen ja Öhrnberg saivat paperit takaisin ja 30. marraskuuta he jättivät säännöt korjattuina uudelleen lääninhallitukseen. Yhdistys sai perustamisluvan 15.12.1888. Näin päästiin aloittamaan Hämeenlinnan Työväenyhdistyksen varsinainen toiminta heti seuraavan vuoden alusta.

Lähde:

V.E. Saari: Katajana kalliolla – Hämeenlinnan Työväenyhdistys 1888 – 1988. Kustantanut Hämeenlinnan Työväenyhdistys. Koliprint Oy, Joensuu 1988.

Pirjo Virtanen