Tämän osion asiat ovat itselleni tuttuja ja rakkaimpia. Tuntuu uskomattomalta, että itselläni on jo 36. työvuosi meneillään. Valmistumisestani opettajaksi tuntuu olevan vasta lyhyt aika ja työintoni on edelleen korkealla. Vaikka ammatti-identiteettini onkin vahvistunut valtavasti, asuu sisälläni enemmän tai vähemmän ”se nuori, työhönsä uteliaasti suhtautuva pedagogi”. On tämä sentään hienoa työtä!
Olen saanut tehdä laaja-alaisesti opettajan töitä. Pääosan työurastani olen tehnyt luokanopettajana, kolme vuotta olin koulupuolella esiopettajana ja viimeiset 13,5 vuotta erityisluokanopettajana. Jokaisessa tehtävässä olen kokenut tekeväni tärkeää työtä. Näillä näkymin jatkan vielä muutaman vuoden.
Kuntavaaliohjelmamme on tältäkin osin eteenpäin katsova.
Sivistys ja hyvinvointi
Kaikille hämeenlinnalaisille lapsille on turvatta oikeus hyvään varhaiskasvatukseen sopivankokoisessa ryhmässä. Subjektiivinen päiväoikeus on meille tärkeä asia, samoin päivähoidon ryhmäkoko. Sopivankokoinen tarkoittaa sitä, että lapsiryhmän kokoa ei voi määritellä pelkästään matemaattisesti. Lapset ovat erilaisia ja ryhmädynamiikka vaihtelee, mutta ryhmäkokoa ei kuitenkaan voi kasvattaa liikaa; aikuisia on oltava riittävästi lapsilukuun suhteutettuna. Tilapäiset ylitykset voidaan sallia, mutta viikoittaiset ylitykset eivät mielestäni ole tilapäisiä. On hyvä tarkastella asiaa laajasti ja keskittyä ennen kaikkea pohtimaan lapsen kannalta paraslaatuisen päivähoidon tarjoamiseen. Päivähoito luo pohjan lapsen koulu-urallekin.
Mielestämme Suomen perusopetusta ei saa ajaa alas. Onhan se syntynyt pitkältä myötävaikutuksestamme ja nostanut Suomen koulutuksen kärkimaaksi tai ainakin niiden joukkoon. Kaikille tulee edelleen taata tasavertaiset kasvu- ja kehitysmahdollisuudet. Voimme olla koulujärjestelmässämme ylpeitä siinäkin, että otamme kaikki lapset ja nuoret koulutuksen piiriin ja pyrimme auttamaan heitä heidän omista lähtökohdistaan lähtien. Tämä on myös uuden opetussuunnitelman perusajatus, jota kannatan lämpimästi. Harmillista on se, että koulutukseen käytettävät määrärahat on ajettu minimiin samaan aikaan kun yhteiskunnan kouluille asettamat vaatimukset ovat kasvaneet ja olemme opetusalalla joutuneet lähes sietämättömään tilaan. Tämä on tietenkin vain yksi osa kokonaisuutta; muutos vaatii aina aikansa. Se ei kuitenkaan poista vaatimusta, jonka mukaan jokaisen lapsen ja nuoren tulisi saada yksilöllisesti katsottuna parasta mahdollista opetusta ja kasvatusta, jota tulee tehdä kiinteässä yhteistyössä kotien kanssa. Mielestäni kaupungissamme, kuten koko Suomessa, koulutuksen arvostamispuheissa pitäisi siirtyä sanoista tekoihin: lisää rahaa ja resursseja opetukseen!
Perusopetuksen jälkeinen aika on tärkeää ja painotammekin sitä, että jokaisen nuoren tulee saada peruskoulun jälkeen toisen asteen koulutuspaikka. Mielestämme on myöskin tärkeää, että nuoret työllistyvät, joten työelämäyhteistyö on tärkeää. Meillä ei ole varaa, emmekä missään nimessä halua, että nuori jää ns. tyhjän päälle eli työttömäksi. Työttömyys jos mikä syrjäyttää ihmiset.
Olemme Elämänlaatulautakunnassa puhuneet kirjastopalvelujen puolesta ja onnistuneet säilyttämään mm. Tuuloksen kirjaston kolmannen sektorin kanssa tehtävän yhteistyön ansiosta. Nykykirjastoja tulee mielestämme kehittää monitoimipisteiksi ja mielestäni automaatiota eli itselainaamista voidaan lisätä. E- kirjat yleistyvät, mutta uskon ja toivon, että perinteinen kirja säilyttää edelleen asemansa. Iloitsin tänäkin jouluna parista saamastani lahjakirjasta.
Harrastaminen ei saisi olla kiinni rahasta, joten haluamme, että liikunta- ja kulttuuripalvelut säilyvät kohtuuhintaisina. Niitä tulee siis edelleen tukea verovaroin. Kulttuuriin ja liikuntaan sijoitetut rahat ”maksavat itsensä takaisin”. Ne toimivat ennaltaehkäisevinä terveyspalveluina, lisäävät viihtyvyyttä ja ovat vahva imagollinen tekijä kaupungillemme. Valitettavasti näinä taloudellisesti tiukkoina aikoina ei voida rahoittaa kulttuuri- ja liikuntapalveluja niin paljon kuin haluaisimme.
Olemme edelleen koulutuksen, vapaan sivistystyön, kulttuurin ja liikunnan puolestapuhujia.
