Suomen sosialidemokraatteja koetteli puoluehajaannus 1950- ja 1960-luvuilla. Puoluehajaannuksen alkuvaiheessa 1940-luvun lopulla erimielisyydet koskivat menettelytapoja, sitten kärjistyivät henkilöiden välit. Valtaan pyrkivät miehet ottivat mittaa toisistaan puolueessa, ammattiyhdistysliikkeessä ja urheiluliikkeessä.

Virallisesti SDP hajosi toukokuussa 1959, kun TPSL, Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto, perustettiin. TPSL:n kannatus oli vahvinta SAK-laisessa ammattiyhdistysliikkeessä ja Työväen urheiluliitossa.

Syksyllä 1963 ja keväällä 1964 käytiin neuvotteluja, joissa TPSL lupasi lopettaa toimintansa ja sen perusosastojen piti liittyä SDP:n puolueosastoiksi. TPSL:n puolue-elimet eivät kuitenkaan hyväksyneet eheytysneuvottelujen tulosta, vaan puolue jatkoi toimintaansa aina vuoteen 1973.

Sosialidemokraattisen puolueen ristiriitaisuudet eivät sivuuttaneet Hämeenlinnan Työväenyhdistystä jälkiä jättämättä. Tosin vain kymmenkunta jäsentä ilmoitti julkisesti eroamisestaan ja siirtyi uuteen puolueeseen.

Samaan aikaan HTY:n ns. rästiläisten määrä kasvoi voimakkaasti, mikä heijasteli puolueriidan vaikutusta. Vuosina 1957–1959 jäsenyydestä jättäytyi sivuun yli sata henkilöä. Puolueriidan pahimpana vuonna 1960 yhdistykseen kuului enää 212 jäsenmaksunsa maksanutta jäsentä ja jäsenmäärä oli silloin alimmillaan sotavuosien jälkeen.

Jäsenmäärä uuteen nousuun

Vuosina 1961–62 HTY:n rästiläisistä puhdistettu jäsenmäärä pysytteli 230:n tasolla. Vuoden 1963 aikana jäsenmäärä ylitti kolmensadan ja kasvu jatkui. Seuraava sataluku ylitettiin vuonna 1965. Suotuisan kehityksen pontimena oli yhdistyksen jäsenhankinnan ohella ennen muuta yleisen poliittisen ilmaston kehittyminen SDP:lle suosiolliseksi.

Nousukausi jäsenmäärän kehityksessä ulottui 1960-luvun alusta 1970-luvun puoliväliin. Huippu saavutettiin vuonna 1976, jolloin Hämeenlinnan Työväenyhdistyksen jäsenmääräksi kirjattiin 698 maksanutta jäsentä.

Työväenyhdistyksen johtokunta vuonna 1963. Edessä vasemmalta Pentti Helkiö, Olavi Hakala, Vilho Hansson ja Alma Hakala. Takana Veikko Väliö, Mauno Pelkonen, Risto Tirkkonen ja Harras Virtanen. – Kuva kirjasta V.E. Saari: Katajana kalliolla.

Lähteet:

• Lasse Lehtinen: Aatosta jaloa ja alhaista mieltä. WSOY. Toinen painos Juva 2002.
• V.E. Saari: Katajana kalliolla. Hämeenlinnan Työväenyhdistys 1888–1988. Joensuu 1988.
• Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto. Wikipedia. Muokattu viimeksi 8.3.2013.

Pirjo Virtanen