Nyt on aika. Nuo sanat olivat maalattuina oviaukkojen päälle HPK:n joukkueen tehdessä matkaa pukukopista jäälle keväällä 2019. Kevään satumainen mestaruus on meillä kaikilla tatuoituna mielissämme.

Tuo mestaruus haettiin Oulusta. Juuri Oulu on nykyisin Suomen paras pyöräilykaupunki. Oululaiset pyöräilevät talvellakin enemmän kuin me kesällä. Oulun menestyksen siemen kylvettiin 1970-luvulla yhden miehen missiona. Liikenneinsinööri Mauri Myllylä oli aikaansa edellä ja alkoi suunnitella kattavaa pyöräilyverkostoa, vaikka ajatusta toki myös vastustettiin. Nyt oululaiset asiantuntijat antavat haastatteluita ulkomaita myöten, kun kaikkialla ollaan kiinnostuneita Oulun ihmeestä. Pyöräily onkin kansainvälisesti valttikortti, jolla saa näkyvyyttä ympäri maailmaa. Talvipyöräilyn suosiota Oulussa selittää kattavan ja laadukkaan verkoston lisäksi priorisointi ja panostus talvikunnossapidossa.

Oulu on toki suurempi kaupunki kuin Hämeenlinna, mutta parhaat käytännöt ovat sieltä silti monistettavissa Hämeenlinnaankin. Kävin viime vuonna talvipyöräilykongressissa Joensuussa, joka on jotakuinkin Hämeenlinnan kokoinen kaupunki. Sielläkin keskellä talvea keskusta oli täynnä pyöriä. Yhdistäviä tekijöitä Joensuun ja Oulun välillä ovat tahto kehittää kävelyä ja pyöräilyä, sekä vain kävelijöiden ja pyöräilijöiden käytössä olevat sillat – tilaa ei siis viety autoilta – jollaisia Hämeenlinnaankin kaivattaisiin.

Pyöräilyn edistäminen on kiistatta hyödyksi yhteiskunnalle. Autoilun määrä ei lisäänny niin voimakkaasti eikä siten aiheuta ruuhkautumista. Myös tarve kalliille infrainvestoinneille vähenee. Pyörätie keskustassa voi viedä muutamia autopaikkoja, mutta pyöräilyyn siirtynyt autoilija ei enää tarvitse tuota autopaikkaa. Lisäksi kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu pyöräilyn positiivinen vaikutus liiketoimintaan, kun pyöräilijän on helppo pysähtyä ja tulla ostoksille.

Ecological Economics -tiedelehdessä 2019 julkaistun tutkimuksen mukaan pyöräily tuottaa 0,18 euron arvosta hyötyjä jokaista kilometriä kohden. Jokainen pyöräilyyn sijoitettu euro tuo lähes kahdeksan euron hyödyn yhteiskunnalle. Lisäksi kävely ja pyöräily vaativat vain vähän tilaa, mikä mahdollistaa vehreämmän ja viihtyisämmän kaupunkikuvan.

On tutkittu, että jopa 4,6 prosenttia terveydenhuollon kokonaiskustannuksista aiheutuu liikkumattomuudesta; Hämeenlinnassa siis noin 11 miljoonaa euroa vuodessa. THL:n mukaan jo puolen tunnin kävely tai pyöräily päivittäin riittäisi kattamaa suositellun liikunnan määrän. Vain 20 prosentin kasvu pyöräilymäärissä vähentäisi kuolleisuutta niin merkittävästi, että siitä syntyisi jopa 900 000 euron vuosittaiset säästöt.

On aika unohtaa käsitys, että pyöräily haittaa liikennettä. Pyöräily on liikennettä. HPK onnistui keväällä 2019 hakemaan mestaruuden juuri Oulusta, miksei Hämeenlinnakin voisi napata Suomen parhaan pyöräilykaupungin titteliä oululaisilta. Nyt on aika!

Kimi Känkänen
liikennesuunnittelija, kuntavaaliehdokas