Rouva Lyydia Louhi, olitte ensimmäinen sosialidemokraattinen naisvaltuutettu Hämeenlinnan kaupunginvaltuustossa. Miten pitkään toimitte kaupunginvaltuutettuna? Ensimmäisissä uuden lain mukaisissa kunnallisvaaleissa 15.1.1919 24 valtuutetusta työväen vaalilistalta valittiin seitsemän. Kun Timo Korpimaa ja Oskari Nuotio pian erosivat valtuustosta, niin nousin sinne varalistalta Oskari Virtasen kanssa. Ensimmäinen valtuustokauteni kesti vuoden 1921 loppuun. Valtuustossa toimin myös vuosina 1926–28, 1930–36, 1940–45 ja 1948–56. Vielä vuonna 1956 minut äänestettiin työväenyhdistyksen kokouksessa valtuustoehdokkaaksi, mutta silloin pyysin vapautusta tehtävästä. Lyydia Louhi. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginmuseo. Mitä muita luottamustehtäviä teillä oli ja mitä asioita erityisesti ajoitte? Toimin kasvatuslautakunnan ja lastensuojelulautakunnan puheenjohtajana 1940-luvulla. Olin myös jäsenenä sosiaalilautakunnan lastensuojelujaostossa sekä ammattikoulun, kansalaisopiston, vankilan ja…
Otto Toivonen, olitte ensimmäiseltä ammatiltanne suutari, mutta teistä tuli sitten agitaattori. Miten siinä niin kävi? Olen kotoisin Urjalasta, jossa isäni työskenteli kyläsuutarina, ja häneltä opin suutarin ammatin. Kun muutin Hämeenlinnaan, niin sain työpaikan Juho Saariston suutarinliikkeestä. Saaristo innosti minut politiikkaan ja SDP:n kursseille. Niinpä vuodesta 1910 toimin nuorisoliiton ja puolueen agitaattorina eli matkapuhujana. Puhuin myös raittiusaatteesta. Myöhemmin ammattinimike muuttui luennoitsijaksi. Parhaimmillaan pidin noin 300 puhetta vuodessa. Puheiden pitäminen ei ollut ihan vaaratonta työtä. 1930-luvulla äärioikeisto otti minut hampaisiinsa ja minut pahoinpideltiin lapualaisvuosina viisi kertaa. Otto Toivonen. Kuva: Työväen Arkisto. Olitte myös pitkäaikainen kansanedustaja? Kyllä. Kansanedustajaurani aikana osallistuin peräti 27…
Näyttelijä Milda Jokinen, milloin teidän uranne teatterissa alkoi ja miten kauan se kesti? Liityin Hämeenlinnan sos.dem nuorisoliittoon vuonna 1912 ja aloitin näyttelijäurani seuraavana vuonna Hämeenlinnan Työväennäyttämöllä. Näyttelijäseura oli perustettu vuonna 1903 työväenyhdistyksen alaosastoksi. Näytelmätoiminta ei vielä tuolloin ollut ammattimaista, mutta näytöksiä oli säännöllisesti. Esitetyt näytelmät olivat alusta alkaen enimmäkseen samoja, jota nähtiin muuallakin seuranäyttämöillä. Ohjelmistossa erityisen suosittuja olivat Minna Canthin näytelmät. Toimin Työväennäyttämön johtajana vuonna 1920 sekä 1924–1927. Viihdyin etenkin dramaattisissa rooleissa. Näyttämöurani jatkui vuosikymmeniä, mutta päätoimisena näyttelijänä olin vain yhden näytäntökauden Turun Työväenteatterissa – päätoimenani pidin Hämeenlinnassa kappaompelimoa. Milda Jokinen. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginmuseo. Teidät vihittiin konttoristi Pauli Jokisen kanssa…
Juhlavuosi onnistui erinomaisesti Vuosi 2018 oli yhdistyksemme 130. toimintavuosi ja useimmat tapahtumat kytkeytyivät tähän juhlavuoteen. Uusi historiakirjamme ”Politiikan punainen lanka” valmistui ja julkistettiin 1.12.2018. Kirjan kirjoitti filosofian lisensiaatti Liisa Koskelainen. Kiitän kaikkia historiakirjatyöhön osallistuneita. Upean teoksemme voit hankkia joko yhdistyksen omissa tilaisuuksissa, Museo Skogsterin myymälästä tai Goodmannin Suomalaisesta kirjakaupasta. Juhlavuoden merkeissä halusimme tavoittaa monipuolisesti kaupunkilaisia ja jäseniämme. Vuoteen mahtui esimerkiksi ”Tytöt 1918” -esitys Tampereen Työväenteatterissa, kiertoajelu Hämeenlinnassa, nuoremmalle väelle kohdennettu askarteluilta osana Taiteiden yötä, juhlajumalanpalvelus Hämeenlinnan kirkossa, liikunnallinen ”Kommervenkki keskiviikko” osalle kaupungin eskareita ja ykkösluokkalaisia sekä kaikille jäsenille suunnattu 130-vuotisjuhla Raatihuoneella. Liisa Koskelaisen alustama luentotilaisuus historiakirjamme esittelyn pohjalta keräsi sekin…
Toimittaja Vihtori Huhta, liityitte Hämeenlinnan Työväenyhdistykseen 18-vuotiaana vuonna 1900 ja käynnistitte toimintaa nuorille. Mikä sai teidät perustamaan tänne Nuorisoliiton? Olin alkuun mukana Työväenyhdistyksen huvitoimikunnassa ja teatteritoiminnassa. Kiinnostukseni työväenkysymyksiä kohtaan kasvoi vähitellen vanhempia kuunnellessa ja kirjallisuutta lukiessa. Mielestäni suuri aate tulee salakuljettaa nuorille huvitusten ja leikkien varjolla. Hämeenlinnan Uuteen Kirjapainoon tuli töihin Eemeli Mäki ja hän kertoi minulle nuorisoliiton toiminnasta Tampereella ja minähän innostuin siitä heti. Mäki hankki Tampereelta mallisäännöt ja niin vuonna 1905 polkaistiin nuorisotoiminta liikkeelle myös Hämeenlinnassa. Se oli vilkasta. Tilaisuudet aloitettiin yleensä lyhyellä alustuksella jostain tärkeästä työväenkysymyksestä, mutta sen jälkeen oli piirileikkiä, ja jos mukana oli soittimia, niin…