Palvelualojen Ammattiliiton puheenjohtaja oli perjantaina 20.5.16 Hämeenlinnassa. Tilaisuus oli avoin kaikille kiinnostuneille.
Aiheena oli KiKy. Kilpailukykykilpaisopimus, jota koko ajan työstetään monissa liitoissa ja keskusjärjestöissä.
PAMin tavoite on neuvotella pamilaisille parempi lopputulos kuin maan hallituksen pakkotoimet ja leikkaukset. Ammattiliiton tärkein tehtävä on neuvotella. Neuvottelut ovat vaikeita ja haastavia. On löydyttävä molempia puolia tyydyttävä ratkaisu. Ja kun neuvotellaan, silloin on molempien tultava vastaan omista periaatteistaan, mutta säilytettävä kuitenkin luottamus niihin, joiden puolesta neuvotellaan.
Nyt neuvotellaan monista asioista. Esimerkiksi työajan pidentymisestä 24 tuntia vuodessa. Miten se vaikuttaa osa-aikaisiin? Vai kaatuuko työ-ajan pidennys vain kokoaikaisten niskaan? Miten työajan pidennys lisää työpaikkoja? No sitäkin pitää katsoa pitkällä aika välillä. Kuinka pitkä on se aikaväli ekonomistien mielestä, että tulee lisää työtä? Että se yksikköhinta laskee? Vaikeita asioita. Joku on kuitenkin laittanut numerot tiskiin, että tietyllä aikavälillä siitä on todellista hyötyä.
Paikallinen sopiminen on myös kuuma peruna. Mitä se paikallinen sopiminen todellisuudessa on? Onko se sitä, että työnantaja sanoo ja käskee vai sitä, että työpaikan luottamusmies neuvottelee ja keskustelee? Vai työyhteisön yhdessä sovittu henkilö neuvottelee, jos työpaikalla ei ole järjestäydytty? Vai jokainen työntekijä itse neuvottelee? Kyllä nytkin on paikallista sopimista. Monissa työpaikoissa se sujuu, mutta miten sitten niissä, jossa ei suju… Kuka Neuvottelee? Paikallinen sopiminen ei kuitenkaan tarkoita työehtojen ja palkkojen alennuksia.
Tällä hetkellä pikkuisen on positiivisuutta näkyvissä. Suomessa joka tapauksessa tehdään investointeja.
Hallituksen toimilla oletetaan saavan Suomeen lisää 22.000 työpaikkaa. Hallitus ajaa veronkevennyksiä. Miksi PAM on hiukan positiivisin ajatuksin veronkevennysten suhteen? 1 miljardin veronkevennykset koskevat monia PAMilaisia. Meidän työpaikat ovat ostovoimasta kiinni. Ihmiset kun käyttävät palveluita, joissa työskentelemme, se takaa meidän työpaikat.
Yksi kuuma peruna on myös sairauspoissaolot. On jo todettu, että kun työntekijä saa olla esimiehelle ilmoituksella poissa töistä 1-3 päivää, se säästää kaikkien kuluja. Ei ole mitään järkeä esim. vatsatautista lähettää lääkäriin, kun esimiehelle ilmoituksella säästetään tautien tarttuminen lääkäriin menossa, bussissa, odotushuoneissa ja hoitohenkilökuntaan. Tämä on luottamus asia. Aina löytyy joku urpo, joka yrittää olla perjantain ja maanantain poissa töistä. Millainen sopimuksen pitäisi olla. Onko se, että koe-ajan jälkeen voi olla poissa esimiehelle ilmoittamalla? Hoitoon ohjatut, esimerkiksi alkoholistit ilmoittaisivat aina, niin kauan kun hoitoon ohjaaminen on voimassa? Nämä ovat isoja asioita.
Paljon on asioita neuvottelupöydässä, kun 31.5.2016 palataan neuvottelupöytään. Itselleni tuli kyllä perjantaina hyvin positiivinen fiilis. Meillä on rautaisia ammattilaisia neuvottelemassa. Ann on todellinen rautarouva, joka ei pienistä hätkähdä. Hän on sovittelija, kuuntelija, asiantuntija ja kokonaisvaltaisesti mukana tässä työssä. Kunnioitan häntä ja luotan häneen, että paras tulos neuvotellaan. Kävi sitten lopulta kuinka tahansa. Senkin ymmärsin, että sovittelemalla ja neuvottelemalla päästään pitkälle. Olen luottavainen. Ajatukset lakosta/yleislakosta toivottavasti saadaan unohtaa.
Mia Heinonen
