Toimitsija Juho Saaristo, olitte aktiivisesti mukana Hämeenlinnan Työväenyhdistyksen toiminnassa 1900-luvun alussa. Mitä täällä oli meneillään tuohon aikaan?

Muutin Hämeenlinnaan Viipurista vuosisadan vaihteessa 23-vuotiaana ja liittyi saman tien Hämeenlinnan Työväenyhdistykseen. Harjoitin suutarin ammattia ja toimin aktiivisesti suutarien ammattiyhdistyksessä. Olin perustamassa Hämeenlinnaan osuuskauppaa ja toimin sen ensimmäisenä liikkeenhoitajana. Perustimme myös työväen oman sanomalehden, Hämeen Voiman.

Minut valittiin edustamaan Hämeenlinnan Työväenyhdistystä puoluekokoukseen Forssaan 1903 ja Ouluun 1906. Kun Suomen Sosialidemokraattiseen puolueeseen perustettiin piirijärjestöt, niin minusta tuli Etelä-Hämeen piirijärjestön ensimmäinen piirisihteeri vuonna 1906.

Juho Saaristo. Kuva: Työväen Arkisto.

Sortokaudella Hämeenlinnan Työväenyhdistys osallistui myös laittomaan toimintaan?

Niinkin voi sanoa. Työväenyhdistyksessä keräsimme yhdistykselle varoja arpajaisilla ja kesäjuhlilla, mutta ne vaativat luvan. Vuonna 1904 päätimme tehdä kesäretken Ahvenistolle. Ilmoitus siitä ei poliisiviranomaisille riittänyt, mutta lähdimme kuitenkin retkelle. Poliisit pyrkivät hajottamaan kulkueen, mutta mursimme poliisiketjun ja matka Ahvenistolle jatkui. Koska minut oli vuoden alussa valittu työväenyhdistyksen puheenjohtajaksi, niin minut vangittiin – samoin Vihtori Huhta. Hänet vapautettiin jo seuraavana päivänä, mutta minä olin pidätettynä viikon verran.

Työväenyhdistystä sakotettiin 200 markalla siten, että minut ja August Judén tuomittiin maksamaan molemmat 50 mk ja muut johtokunnan jäsenet kukin 20 markkaa. Poliisit uhkasivat yhdistyksen lakkauttamisella, jos puheenjohtajaa ei eroteta. Tästä pelästyneenä johtokunta erottikin minut puheenjohtajan tehtävistä kun olin vankilassa. Minut vapautettiin, kun lupasin olla poistumatta paikkakunnalta ilman lupaa.

Poliisin ankarat toimet eivät johtuneet vain siitä, että kokoonnuimme ilman lupaa. Ahvenistolla nimittäin jaettiin tsaarin valtaa vastustavia lehtisiä, joissa luki ”Alas von Plehwe, alas Bobrikoff ja alas mateleva senaatti.” Minä olin toimittanut näitä lehtisiä edelleen jaettavaksi ja niitä säilytettiin minun suutarin liikkeessäni. Kotietsinnöissä lehtisten piilopaikkoja ei kuitenkaan löydetty. Olin piilottanut lehtiset vanhoihin kenkiin ja halkovajan ilmanvaihtotorveen.

Loppuiko Työväenyhdistyksen kesäjuhlien järjestäminen tähän selkkaukseen Ahvenistolla? 

Eihän toki. Seuraavana kesänä järjestimme kesäjuhlan Kaupunginpuistossa. Silloinkin tuli riitaa luvasta poliisin kanssa. 23.7.1905 Kaupunginpuiston juhlakentän laidoille oli komennettu venäläistä sotaväkeä ja lähitienoolle kasakoita, mutta juhlamenoista ei tingitty tuumaakaan.

Kiitokset mielenkiintoisista muisteluista, toimitsija Saaristo.

Lisätietoa Hämeenlinnan Työväenyhdistyksen historiasta ja Juho Saaristosta löytyy Liisa Koskelaisen kirjoittamista HTY:n uudesta historiakirjasta nimeltään Politiikan punainen lanka.