Wrightiläinen työväenliike 1800-luvun lopulla pyrki edistämään työväen asemaa yhteistyöllä työnantajien kanssa. Liike on saanut nimensä perustajansa, Viktor Julius von Wrightin, mukaan. Wrightiläisyys oli Suomen työväenliikkeen varhaisin suuntaus, ja myös Hämeenlinnan työväenyhdistys toteutti wrightiläisyyttä vuosina 1889 – 1901.
Työväenyhdistys perustaa sairas- ja hautausapukassan
Wrightiläisten työväenyhdistysten tarkoitus oli edistää työväestön työolosuhteita ja elinoloja. Hämeenlinnan työväenyhdistys ryhtyi muun muassa toimiin työväen sairas- ja hautausapukassan perustamiseksi.
Työväenyhdistys sai kaupungilta pohjakassan anniskeluyhtiön voittovaroista. Työväenyhdistyksen alaisena sairas- ja hautausapukassa ei kuitenkaan menestynyt. Sääntömuutoksen jälkeen kassan jäseniksi voitiin ottaa muitakin kuin työväenyhdistyksen jäseniä, jolloin jäsenmäärä alkoi kasvaa. Vuonna 1900 toteutettiin sääntömuutos, jolla kassa irrottautui kokonaan työväenyhdistyksen valvonnasta ja jatkoi sen jälkeen toimintaansa itsenäisenä.
Yhdistys edistää aikuisopetusta
Työväenyhdistyksen puheenjohtaja G. W. Liukkonen kirjoitti 10.10.1890 kaupunginvaltuustolle:
”Sittenkun työväen seura on huomannut tässä kaupungissa olevan paljon työväkeä, jotka nuorena ollessaan eivät ole saaneet nauttia minkäänlaista kouluopetusta ja toimittaaksensa näille oppia ilman jääneille tilaisuutta alkeisopetuksen saamiseen, on täkäläisen kiertokoulun seminaarin johtokunta saanut panemaan toimeen oppikurssin työväkeä varten, saan seuran päätöksen mukaan valtuusmiehille esittää, että valtuusmiehet kaupungin vähittäismyynti- ja anniskeluyhtiön voittovaroista tahtoisivat myöntää näiden oppikurssien kustantamiseksi viisisataa markkaa vastaista tiliä ja selväntekoa vastaan.” Valtuusto myönsikin avustuksen tämän opetuksen kustannuksiin – jopa sata markkaa enemmän kuin pyydettiin.
Vuonna 1890 Juho Heikki Tuhkanen oli perustanut Hämeenlinnaan yksityisen kiertokoulunopettajaseminaarin, jonka johtajana hän toimi 26 vuotta. Tuhkasen seminaarista valmistui aikoinaan kaikkiaan 1305 alkukoulunopettajaa.
Työväenyhdistyksen ja kiertokoulunopettajaseminaariin yhteistyötä haluttiin jatkaa myös seuraavana vuonna. Kansakoululautakunta oli kuitenkin sitä mieltä, että aikuisopetuksen järjestäminen oli kunnan tehtävä. Kun kustannusarvio lisäksi osoitti opetuksen tulevan edullisemmaksi kunnan järjestämänä, niin valtuusto päätti kunnallistaa tämän iltakoulun.
Työväelle asunto-osakeyhtiö
Työväenyhdistyksen alkuvuosina sen piirissä virisi ajatus työväen asunto-osakeyhtiön perustamisesta. Kirjansitoja Frans Göök otti asian esiin yhdistyksen kuukausikokouksessa 24.6.1891, ja hanketta kehittelemään valittiin toimikunta. Rakennustontti Kasarmi-, Koulu- ja Niittykatuun rajoittuvasta korttelista ostettiin kaupungilta maaliskuussa 1892, ja rakennus valmistui asuttavaan kuntoon vuonna 1893.
Tämä työväen asunto-osakeyhtiö Alku oli yrityksenä aivan poikkeuksellinen kaupungissa, jonka asuntorakennukset olivat järjestään yksityisten omistamia. Rakennus palveli tarkoitustaan yli seitsemänkymmentä vuotta ja se purettiin 1960-luvulla.
Asunto-osakeyhtiö Alku sijaitsi Linnansuon laidalla Kasarmikadun loppupäässä. Kuva vuodelta 1897 teoksesta ”Katajana kalliolla”.
Lähteet:
- Juho H. Tuhkanen HämeWiki 20.1.2013.
http://www.hamewiki.fi/wiki/Juho_H._Tuhkanen. - V.E. Saari: Katajana kalliolla – Hämeenlinnan Työväenyhdistys 1888 – 1988. Kustantanut Hämeenlinnan Työväenyhdistys. Koliprint Oy, Joensuu 1988.
- Wrightiläinen työväenliike. Wikipedia 20.1.2013.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Wrightil%C3%A4inen_ty%C3%B6v%C3%A4enliike.
Pirjo Virtanen
