Hämeenlinnan Työväenyhdistyksen jäsenen Anna-Liisa Torvisen valtuustoaloite Hämeenlinnan julistautumista rasisminvastaiseksi kaupungiksi hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 6.5.1998 äänestyksen jälkeen luvuin 47–2 (2 tyhjää). Aloite oli valmisteltu HTY:n kansainvälisten asiain jaostossa.

Vuosi 1997 oli suvaitsevaisuuden ja rasismin vastaisuuden vuosi EU:n alueella. Ruukin kunta ja Raahen seurakunta ideoivat kampanjan, jossa esitettiin kaikkia Suomen kuntia julistautumaan rasismin vastaisiksi alueiksi. Positiivisesti asiaan suhtautuneita kuntia oli tammikuussa 1998 valtuustoaloitteen tekoajankohtana jo lähes kaksisataa.

Hämeenlinnassa Torvisen aloitteesta pyydettiin lausunnot perusturvalautakunnalta ja koulutuslautakunnalta. Perusturvalautakunnan mukaan suvaitsevaisuuden edistäminen ja rasismin vastustaminen kuuluvat nykyaikaiseen, sivistyneeseen ja demokraattiseen viranomais- ja hallintokulttuuriin. Suvaitsevaisuus-teema soveltuu käsiteltäväksi mm. päiväkodeissa, kouluissa, nuorisotyössä, kaupungin hallintokunnissa ja työpaikoilla. Tapahtumia voitaisiin suunnitella myös YK:n päivän yhteyteen lokakuun 24. päiväksi.

HTY:llä aktiivista kansainvälistä toimintaa 1990-luvulla

Hämeenlinnan Työväenyhdistyksen väki oli osaltaan pistämässä pystyyn kansainvälistä kohtaamispaikkaa Hämeenlinnaan. Kun kaupunki ei voinut osoittaa keskikaupungilta pysyviä tiloja tähän toimintaan, syntyi ajatus yhdistyksestä, joka voisi ylläpitää kohtaamispaikkaa.

Niinpä syyskuun 1997 lopulla kaupunginkirjastossa pidettiin Hämeenlinnan setlementin perustava kokous. Yhdistyksen yhtenä tehtävänä oli ylläpitää kansainvälistä kohtaamispaikkaa ja siinä tapahtuvaa toimintaa. Setlementin hallitukseen valittiin sekä maahanmuuttajia että syntyperäisiä suomalaisia. Myös monia HTY:n jäseniä lähti mukaan setlementin toimintaan. Nykyisin kansainvälisenä kohtaamispaikkana toimii Hämeenlinnan setlementin Kaarisilta Arvi Kariston kadulla.

Hämeenlinnan Työväenyhdistys on pitkään kantanut huolta maahanmuuttajien kotiutumisesta. Esimerkiksi HTY teki jo vuoden 1993 puoluekokoukselle aloitteen maahanmuuttajien koulutuksen järjestämisestä. Maahanmuuttajakoulutuksen avulla Suomeen muuttaneet ulkomaalaiset voisivat perehtyä suomen kieleen ja suomalaiseen kulttuuriin sekä suomalaiseen yhteiskuntaan.

Toukokuun kymmenentenä päivänä 1998 vietettiin HTY:llä erilaista, kansainvälistä äitienpäivää. Äitienpäivän läheisyydessä muistutettiin, että kaikilla lapsilla ei ole äitiä juhlittavanaan. Kehitysyhteistyösihteeri Saara Koikkalainen Kansainvälisestä solidaarisuussäätiöstä kertoi naisten parissa tehtävästä kehitysyhteistyöstä. Tilaisuudessa esiintyi hämeenlinnalaisista maahanmuuttajista koostuva Balalaikkaorkesteri Guri Tolmatsovin johdolla.

Balalaikkaorkesteri soitti slaavilaista musiikkia HTY:n äitienpäivätapahtumassa 1998. – Kuva Punaruususta 2/1998.

Opintokerhoista ja vierailuista kansainvälisyystietoa

Kansainvälinen äitienpäivä HTY:llä oli Solidaarisuus-opintokerhon järjestämä tilaisuus. HTY:n kansainvälisten asiain jaosto perehtyi kansainvälisiin asioihin ennen muuta opintokerhojen avulla. Sitä kautta tulivat tutuksi muun muassa kapinat, Euroopan unionin uudet jäsenmaat, Hämeenlinnan ystävyyskaupungit, Karjala ja Viro.

Virosta kävi HTY:n vieraana jo ennen maan uudelleen itsenäistymistä ekologi Andres Tarand, joka luennoi Hämeenlinnassa 19.4.1989 Viron ympäristöongelmista ja kansanliikkeistä. Viron raju yhteiskunnallinen liike alkoi juuri huolena ympäristön tilasta: Koillis-Viroon suunnitellut fosforiittikaivokset saivat vastaansa kansanliikkeen. Muuttuvassa ilmapiirissä kävi mahdolliseksi myös keskustelu kieli- ja kansallisuusasioista ja virolaisuuden tulevaisuudesta yleisemminkin. Tarend kertoi, että erittäin tärkeäksi koettiin siirtyminen takaisin samaan aikavyöhykkeeseen kuin Suomessa.

HTY:n väki matkusteli 1990-luvulla ahkerasti. HTY-läisiä oli mukana muun muassa Työväen Sivistysliiton Euroopan unioni tutuksi -kursseilla Brysselissä. Vuonna 1995 kurssilaiset otti vastaan komissaari Erkki Liikanen, jonka mukaan Suomen liittyminen Euroopan unioniin oli askel sosialidemokraattisten ihanteiden – rauhan ja kansainvälisen yhteistyön – puolesta. Länsi-Euroopan taloudellinen yhdentyminen sai alkunsa, kun toisen maailmansodan lopulla vastarintaliikkeen fasisminvastaiset voimat miettivät, miten voitaisiin estää uusi sota Euroopassa. Se onnistuisi, jos varustautumiselle tärkeät hiili ja teräs olisivat yhteisessä kontrollissa ja sotaa käyneet maat sidottaisiin toisiinsa yhteisellä perustuslailla.

HTY:n jäsenlehdessä, Punaruusussa, on ollut lukuisia juttuja Euroopan unionista. Punaruusu on ollut oivallinen keino välittää tietoa myös kansainvälisistä asioista yhdistyksen jäsenille. Nykyisin tieto leviää ennen muuta Internetin avulla. Hämeenlinnan työväenyhdistys oli maassamme ensimmäisiä SDP:n puolueosastoja, joka ryhtyi pitämään yllä verkossa omia kotisivujaan, joissa Punaruusukin oli luettavissa.

Lähteet:

HTY:n puoluekokousaloite: Maahanmuuttajien koulutuksen järjestäminen. Punaruusu1/93.
Kansainvälinen äitienpäivä HTY:llä. Punaruusu 2/1998.
Viron luonnonsuojelu myös kansallista suojelua. Hämeen Kansa 21.4.1989.
Pirjo Virtanen: EU on askel sosialidemokraattisten ihanteiden puolesta. Punaruusu 4/1995.
Pirjo Virtanen: Kansainvälinen kohtaamispaikka setlementtipohjalta? Punaruusu 4/1997.
Pirjo Virtanen: Kv-jaoston esitys toteutui: Hämeenlinna julistautui rasismin vastaiseksi kaupungiksi. Punaruusu 2/1998.

Pirjo Virtanen