Hämeenlinnaan sos.dem. kunnallisjärjestö
Hämeenlinnan maalaiskunta lakkautettiin ja se sekä osia Vanajan kunnasta liitettiin Hämeenlinnan kaupunkiin vuoden 1948 alusta. Alueliitos merkitsi kaupungin väkiluvun kasvua yli 5000 hengellä. Alueliitos merkitsi myös työväen vaikutusvallan kasvua Hämeenlinnan kunnallispolitiikassa, sillä liitosalueista merkittävä osa oli tyypillistä työläisasutusta.
Kaupungin sosialidemokraattiseen kunnallistoimintaan alueliitos toi kolme uutta työväenyhdistystä: Maalaiskunnan, Idänpään ja Länsi-Vanajan (Luolajan) työväenyhdistykset. Siksi sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön perustaminen tuli ajankohtaiseksi ja se perustettiin 1940-luvun lopulla.
Hämeenlinnaan syntyi erillinen Ammattiyhdistysväen Sos.dem. yhdistys 23.2.1947. Tähän yhdistykseen siirtyi jonkin verran jäseniä Hämeenlinnan Työväenyhdistyksestä. Yhdistys purettiin vuonna 1974. Tammikuussa 1949 karjalainen siirtoväki perusti Hämeenlinnan Karjalaisten Sos.dem. Yhdistyksen, mutta sen toiminta sammui jo seuraavana vuonna.
Valtaan ja vastuuseen
Vuosi 1950 oli kunnallisvaalivuosi. Vaaleja odotettiin suurin toivein. Nyt vihdoin oli mahdollista murtaa koko kaupungin historian ajan kestänyt porvarisvalta.
Teollistuminen oli Hämeenlinnassa päässyt hyvään alkuun. Kantolanniemeen oli noussut Sotka Oy:n laitoksia. Osa uusista työpaikoista oli tosin Vanajan kunnan puolella, mutta työntekijät asuivat kaupungissa ja olivat siellä äänioikeutettuja. Vanhoista teollisuuslaitoksista verkatehdas laajensi ja lisäsi työväkeään. Rakennustoiminta vilkastui. Jälleenrakennustyö oli pääsemässä vauhtiin.
Ennusmerkit eivät pettäneet kunnallisvaaleissa. Sosialidemokraatit saivat lähes 40 % annetuista äänistä ja 16 valtuustopaikkaa. SKDL sai viisi paikkaa, joten oikeistolle jäi 20 valtuutettua. Yhden paikan niukka vasemmistoenemmistö valtuustossa oli tosiasia.
Vaalivoiton seurauksena valtuuston puheenjohtajan paikka siirtyi sosialidemokraateille. Tehtävään valittiin vasemmiston pitkäaikaisin ja kokenein kunnallismies, Matti Alanko. Alanko luopui HTY:n puheenjohtajan tehtävästä, jota hän oli hoitanut sotavuosista alkaen. Yhdistyksen johtoon valittiin Olavi Hakala, joka oli puheenjohtajana vuoteen 1968.
Vaalivoiton jälkeen sosialidemokraatit ryhtyivät innolla kehittämään kaupunkia. Keskeisiä keskustelunaiheita työväenyhdistyksessä ja kaupungin hallinnossa olivat muun muassa vanhustenhuolto ja sairaalaolot. Vuorentaan kunnalliskoti valmistui vuonna 1953 ja keskussairaala 1965. Sairaanhoidossa vasta uusi lainsäädäntö selkiytti ratkaisut.
Nuorisotoiminta lamaantuu
Sotien jälkeisinä vuosina työväenyhdistyksen suojissa toimi poliittisesti aktiivinen ja toimintatarmoinen nuorisojoukko. Kun se 1950-luvulla kasvoi aikuisikään, alkoi Hämeenlinnan Sosialidemokraattinen Työläisnuoriso-osasto potea verenvähyyttä. Toiminnan elvyttämiseksi luvattiin lisää rahaa ohjaajan palkkaamiseen ja nuoriso-osaston kesäpaikan kunnostamiseen Aulangon rannalla myönnettiin 100 000 markan laina. Näin osaston toiminta saatiin jotenkin jaloilleen. Vuonna 1958 vietetyn 70-vuotisjuhlansa yhteydessä työväenyhdistys lahjoitti velkakirjan takaisin työläisnuoriso-osastolla.
Nuoriso-osaston tilalle työväenyhdistyksen yhteyteen perustettiin nuorisojaosto vuonna 1964. Se hankki rahoitusta toiminnalleen vuokraamalla Pekolan tanssilavaa. Nuorisojaoston toiminta sammui täysin vuonna 1972. Varhaisnuorisotyö, Nuoret Kotkat ja Päivän Nuoret, kuitenkin jatkui keskeytyksin – ohjaajista oli väliin pulaa.
Työväenyhdistykseen naisjaosto
Maailmansotien väliset vuosikymmenet työväenyhdistyksen suojissa toimi Hämeenlinnan Sos.dem. Naisyhdistys. Sotavuosien jälkeen jäsenistö harveni ja ikääntyi. Yhdistys purkaantui virallisesti vuonna 1969.
Ehkäpä juuri Naisyhdistyksen takia erillistä naistoimintaa ei katsottu tarpeelliseksi Hämeenlinnan Työväenyhdistyksessä ennen kuin vuonna 1947, jolloin yhdistyksen valistustoimikunta ilmoitti perustaneensa naisille ompelukerhon. Sen toiminta ei liene päässyt alkua pitemmälle, koska työväenyhdistys 8.11.1950 teki päätöksen sellaisen kerhon perustamisesta, joka samalla olisi sekä keskustelukerho että naisjaosto. Jaoston ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Sanni Vuorinen ja sihteerinä Tuovi Takatalo. Ensimmäisenä toimintakautena ompeluilloissa oli mukana keskimäärin 25 naista.
Uusi jaosto liittyi jäseneksi Sos.dem. Naisliittoon vuonna 1951, ja työväenyhdistys hyväksyi jaoston säännöt saman vuoden lokakuussa.
Alkuvuosina ja vielä 1970-luvun puolellakin jaosto harrasti kummiperhetoimintaa. Kummiperhe oli ensin Kuusamossa, myöhemmin Pudasjärvellä. Jaosto oli mukana myös Järvelän lomakodin perustamisessa ja kannatusyhdistyksen hallinnossa. Lomakoti aloitti toimintansa Tyrvännön Mälkiäisissä vuonna 1956.
HTY:n naisjaostolaisia lokakuussa 1958. Istumassa vasemmalta Irma Palminen, Eva Suutari, Tilda Rauta, Aili Valkama, Kaarina Kostiainen, Rauha Helkiö, Tuovi Takatalo, Kerttu Virtanen ja Alma Hakala. Takana Mandi Jokinen, Tyyne Söderling, Ida Saarinen, Kastehelmi Pelkonen ja Martta Valtonen. – Kuva kirjasta V.E. Saari: Katajana kalliolla.
Lähde:
V.E. Saari: Katajana kalliolla. Hämeenlinnan Työväenyhdistys 1888–1988. Joensuu 1988.
Pirjo Virtanen