Suomalainen oppivelvollisuus täytti juuri 100 vuotta. Täällä Hämeenlinnassa voimme ylpeillä vielä pidemmästä lasten koulutuksen historiasta, sillä Hämeenlinnan ensimmäisen koulun perusti Pietari Brahe jo vuonna 1639. Se tunnetaan nimellä Hämeenlinnan pedagogio eli lastenkoulu. Pedagogio muuttui vuonna 1690 triviaalikouluksi ja vuonna 1842 se muutettiin yläalkeiskouluksi.

Oppivelvollisuuden ja 1970-luvulla toteutetun peruskoulun myötä Suomi on saavuttanut tärkeän aseman edistyksellisenä, korkeasti koulutettuna maana. Suomen koulutusta arvostetaan ja samankaltaista toimintaa halutaan edistää monessa muussakin maassa.

Suomessa halutaan, että jokainen lapsi ja nuori pääsee osallistumaan opetukseen ja pystyy etenemään omalla opinpolullaan. Tämä vaatii panostusta ja resurssointia tukitoimiin, mutta tässäkin onnistutaan, jos tahtotila on riittävä. Hämeenlinnassa tulisi panostaa esimerkiksi joustoluokkiin, joilla tasoitettaisiin tukea tarvitsevien oppilaiden opintietä.

Kaikille lapsille ja nuorille maksuton perusopetus tarjoaa hyvän perustan tulevaisuudelle. Oppivelvollisuusiän nosto 18 ikävuoteen vahvistaa nuorten tasa-arvoista kouluttautumismahdollisuutta entisestään. Hämeenlinnassa meillä on tarjolla monipuolista toisen asteen ammatillista koulutusta sekä lukiokoulutusta koko ikäluokalle.

Suomalaista koulua ja opettajia arvostetaan maailmalla, eikä suotta, sillä suomalaiset opettajat ovat ammattitaitoisia ja työhönsä sitoutuneita. Kulunut koronavuosi on vahvistanut koulun ja opetuksen asemaa myös Suomessa. Vaikka etäopetus on sujunut monelta osin hyvin, on havaittu, että koulu ja kouluyhteisö sisältää paljon muutakin kuin pelkän opettamisen ja oppimisen. Koulupäivään sisältyy varsinaiseksi koulutyöskentelyksi mielletyn lisäksi sosiaalista vuorovaikutusta, mallioppimista, ryhmään kuulumista, pettymyksen sietämisen opettelua, huomion jakamista, oman vuoron odottamista, yhteisesti jaettuja keskusteluja ja tapahtumia, ystäviä, ruokahetkiä jne. Koulu onkin kodin ja päivähoidon lisäksi tärkeä kasvuyhteisö lapsille ja nuorille.

Koulutus on yksi Suomen ja Hämeenlinnan menetyksen avaintekijöistä. Olkaamme siis ylpeitä oppilaistamme, opettajistamme ja koululaitoksemme pitkästä historiasta.

Kirsti Suoranta
kuntavaaliehdokas