Kävelyllä pohdimme, tuleeko Vanajaveden rantaan kesäkahvila ja kelluva sauna. – Kuva: Kirsti Suoranta.
Vaaliaiheisista kävelyistämme oli vuorossa tänään sunnuntaina 22.1.2017 Kuntarakenne-kävely. Kävelimme aurinkoisessa säässä raatihuoneelta Engelinrannan kautta yhdistyksen Reskan toimitilalle, jossa jatkoimme aiheeseen liittyvää keskustelua kahvikupposen äärellä. Mukana oli parisenkymmentä kaavoituksesta ja kaupunkirakenteesta kiinnostunutta.
Ensimmäiseksi pysähdyimme Palokunnankadulle linja-autoaseman läheisyyteen, jossa kuulimme Engelinranta Oy:n toimitusjohtaja Kristiina Koskiahon ja yhdyskuntalautakunnan puheenjohtaja Pasi Vesalan kommentteja meneillään olevasta linja-autoaseman kehittämisestä ja siihen liittyvästä kehittämiskilpailusta. Aiheeseen voi tutustua tarkemmin osoitteessa www.engelinranta.fi.
Säilytettävän linja-autoasemarakennuksen ympäristöä kehitetään, mutta alue säilyy joukkoliikennekäytössä. Alueen muista kehittämistöistä tiedossa on Palokunnankadun korjaus- ja uudistustöitä. Näistä välttämättömistä töistä aiheutuu haittaa yksityisautoilulle, mutta joukkoliikenne pyritään hoitamaan erityisjärjestelyin vanhaan malliin. Myös Paasikiventien silta on menossa peruskorjaukseen, mutta sillä säilyy kaksikaistainen liikenne koko remontin ajan.
Seuraava tutustumiskohteemme oli linja-autoaseman kohdalla Vanajanveden rannassa, johon on suunnitteilla kesäkahvila ehkä jo tulevaksi kesäksi sekä tilauskäyttöön kelluva sauna, jonka toivotaan olevan käytössä loppuvuodesta. Hankkeille haetaan yrittäjiä. Tämä on hyvää kehittämistä, sillä mielestäni Hämeenlinnassa ei ole hyödynnetty riittävästi ranta-alueiden käyttöä muuhunkin kuin virkistystoimintaan.
Matkamme jatkui peruskorjauksen alla olevalle uimahallille. Korjausyöt ovat edenneet ja uimahallissa käytetään tulevaisuudessa ympäristöystävällisempää energiaa, muun muassa maakaasua. Tämä on hyvä asia. Samassa yhteydessä kuulimme siihen osaan Engelinrannan kokonaisuutta suunnitteilla olevasta rakentamisesta. Tavoitteena on rakentaa monimuotoisia, ulkonäöltään vaihtelevia rakennuskokonaisuuksia toisin kuin järven toisella puolella olevalla Aurinkorannan alueella, joka on sellaisenaan hyvä oman aikansa kokonaisuus.
On hienoa, että Hämeenlinnasta löytyy eri aikakausia kuvaavia rakennuksia ja rakennuskokonaisuuksia. Uudempien, meille ehkä kolkoiltakin näyttävien rakennusten arvo tulee esille vasta myöhemmin, joten on hyvä, että osa ”talorumiluksistakin” säilyy, vaikka kannatankin esimerkiksi Kaurialan koulun purkamista. Kiersimme vielä Hämeensaaren alueen ja kuulimme, millaista rakentamista sille alueelle on suunnitteilla. Suunnitelman mukaan Engelinrannan korkeimmat talot on suunniteltu nykyisen Citymarketin takaa alkavalle moottoritien laita-alueelle.
Toimitilassamme pohdimme muun muassa sitä, onko korkeimpien talojen paikka oikea, sillä ne estävät kirkontornin näkymisen moottoritielle. Keskustelua käytiin puolesta ja vastaan ja se laajeni kysymykseen, tulisiko Hämeenlinnassa säilyttää nykyinen pikkukaupunkimainen yleiskuva kirkontorninäkymineen vai luodaanko uudempi, suurkaupunkimaisempi kuva. Haluammeko edelleen olla pikkukaupungin maineessa vai luoda mielikuvan isommasta kaupungista? Ihmettelen usein, miksi otamme vertailukohteeksi Tampereen, Lahden, Kuopion tai Helsingin, joiden asukasluku on lähes kaksinkertainen omaamme verrattuna ja sitten kuitenkin puhumme kaupungistamme pikkukaupunkina. Tarvitsemme kasvua ja mielikuvamuutosta; olemme yksi Suomen suurista kaupungeista.
Keskustelimme myös ykköskorttelin elävöittämistä sekä sitä, millaisena kaupunkina muualta tulleet kotikaupunkimme näkevät; olemmeko hiljainen, etupäässä ikäihmisten kaupunki vai dynaaminen opiskelijakaupunki tai kenties kaikenikäisten vilkas asuin- ja yrityskaupunki. Olimme yhtä mieltä siitä, että Hämeenlinnan maine koulukaupunkina tulee pitää yllä eli koulutukseen tulee panostaa. Pohdimme myös, miten saisimme keskustan lisäksi arvokkaat alueemme Aulangon, Ahveniston, linnan ja sen ympäristön sekä ranta-alueet paremmin esille ja houkutteleviksi niin, että moottoritietä ajavat innostuisivat viivähtämään kaupungissamme muutamaa tuntia kauemminkin. Mielestäni emme edelleenkään osaa tarpeeksi hyödyntää kaupunkiamme matkailukohteena.
Selvää on, että eteenpäin on mentävä ja mennäänkin. Asemanrannan rakentaminen käynnistyy. Toivottavasti suunnitelmat ykköskorttelin ja Engelinrannan rakentamisesta toteutuvat ja Reskan perusparannus pitkän aikavälin tavoitteena etenee. Niiden myötä Hämeenlinna astuu uuteen aikaan keskusta-alueeltaan vireänä, elinvoimaisena, suurehkona eteläsuomalaisena kaupunkina, jossa historia ja nykyaika sulautuvat saumattomasti yhteen.