Budjetin tekeminen on aina tasapainoilua palvelujen rahoittamisen ja elinvoimaan ja kehitykseen liittyvän rahoituksen kanssa. On karsittava menoja, tehtävä rakenteellisia muutoksia ja korotettava myös veroja. Nämä toimet ovat välttämättömiä koska kaupungin käyttötaloudessa on usean miljoonan aukko. Juustohöylällä taloutta ei korjata vaan tarvitaan enemmän.

Samalla kun taloutta yritetään tasapainottaa, kaupungissa on käynnissä mittava määrä investointikohteita, jotka täytyy toteuttaa. Investointi on satsaus tulevaisuuteen. Koulut ja päiväkodit pitää saada asianmukaiseen kuntoon, sillä kaikilla lapsilla ja nuorilla on oikeus terveellisiin ja turvallisiin tiloihin. Palveluverkkoa pitää tarkastella kriittisesti ja rohkeasti unohtamatta yhteistyötä asukkaiden kanssa. Palvelujen pitää säilyä alueilla, missä on vetovoimaa ja ennuste lapsimäärän riittävyydestä palvelujen käyttäjäksi pitkällä aikavälillä.

Anne Laatikainen on Hämeenlinnan sos.dem. valtuustoryhmän vetäjä.

 Kouluverkko arvioitava kokonaisuutena

Tasapainotusohjelmassa esitetyt palveluverkkoleikkaukset pitää valmistella paremmin ja myös perustella pedagogisin perustein sekä huomioida tulevaisuuden oppilasmäärät. Koulurakennuksen korjaustarpeet tulee olla viimeisimpänä mahdollisten yksiköiden yhdistämisperusteena.

Hämeenlinnassa pitää olla monenlaisia kouluja ja siksi onkin tärkeää huomioida päätöksiä tehtäessä alueellinen tasa-arvo ja kaikkien lasten oikeudet turvallisiin ja terveellisiin tiloihin. Koulut, joissa oppilasmäärät eivät ole laskussa tulisi säilyttää.

Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän mielestä kaupungin tulee karsimisen ohessa myös investoida hyvinvointiin ja elinvoimaan. Koulutukseen pitää panostaa sillä tutkitusti se kannattaa ja sen vaikutukset näkyvät suoraan kaupungin veropohjan vahvistumisena.

Nuorten harrastamista tuettava

Erityisen tärkeää Hämeenlinnalle on seurata aikaa ja olla tietoinen, mikä on merkityksellistä nuorille juuri nyt? Tästä hyvänä esimerkkinä on digitaaliseen pelaamiseen ja teknologiaan liittyvä toiminta.  E-urheilu on kovassa nosteessa ja Hämeenlinnassakin on suuri joukko alan harrastajia. Toimintaan on saatava asianmukaiset tilat ja ne ovat järjestettävissä budjetin sallimissa rajoissa. Bunkkeritoiminnan edellytykset pitää turvata sillä se on myös erinomainen esimerkki kaupungin ja toisen toimijatahon, seurakunnan, yhteistyöstä kaupungin nuorten hyväksi. Pelaaminen voi jatkossa olla myös kaupungin matkailua edistävä konsepti, joka tuo myös kaupungille tuloja.

Vetovoimasta pidettävä huolta

Hämeenlinnan vetovoimaisuus perustuu pitkälti sen luonnonläheisyyteen. Somessa käytiin keskustelua siitä, mikä on parasta Hämeenlinnassa? Useissa vastauksissa esiin nousi luonto ja mahdollisuus luonnossa liikkumiseen. Aulanko, Ahvenisto, Kansallinen kaupunkipuisto olivat niitä asioita, mitä monet arvostivat. Myös Verkatehtaan olemassaolo koettiin tärkeäksi.

Kuluneella kaudella kaupunkimme on näkynyt positiivisessa merkityksessä useaankin kertaan. HPK:n Suomen mestaruus ja Metallican vierailu näkyivät ja kuuluivat sekä saivat ihmiset liikkeelle. Näihin kaupunkilaisia yhdistäviin kokemuksiin ja tärkeäksi koettuihin asioihin kannattaa siis panostaa, jotta ne pystyvät tarjoamaan entisestään parempia mahdollisuuksia virkistykseen, yhteisiin kokemuksiin ja elämyksiin.

Ilmastotekoja nyt

Hiilineutraali Hämeenlinna ohjelma on hieno asia. Ympäristötekojen aika on nyt. Kaupungin tehtävä on edesauttaa jokaista asukasta pienentämään hiilijalanjälkeään ja siihen tarvitaan toimenpiteitä, joilla helpotetaan näitä tilanteita asukkaiden arjessa. Myös joukkoliikenteen kehittäminen ja pyöräilystrategian edistäminen kertoo kaupungin hienosta asenteesta tähän aiheeseen. Kiitos tästä.

Hoiva ja huolenpito tarvitsee riittävät resurssit

Lastensuojelun tilanne on erittäin huolestuttava ja vaatii molempien toimialojen, sivistyksen ja hyvinvoinnin sekä sosiaali-ja terveyspalvelujen yhteistyön tiivistämistä. Oikea-aikaiset tukitoimet lapsuudessa ovat tuottoisa sijoitus parempaan tulevaisuuteen. Huomio korjaavista toimenpiteistä tulee saada ennaltaehkäisevään työhön.

Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä ei kannata kotipalvelun ja terveysaseman osaulkoistuksia. Näemme, ettei näitä tarvitse enää selvittää koska selvitykset maksavat ja tästä on jo runsaasti tietoa muilta paikkakunnilta, miss kokemus on osoittanut ettei kokeilut ole olleet onnistuneita. Ryhmämme suhtautuu erittäin kriittisesti terveyspalvelujen ulkoistussuunnitelmiin. Näemme ulkoistamisessa monia riskejä eikä vähäisimpänä ole terveyskulujen huimat nousut. Yksityinen toimija haluaa palvelustaan voittoa ja se tapahtuu maksujen korotuksella. Esimerkkejä epäonnistuneista yksityistämisistä löytyy monilta paikkakunnilta.

Ulkoistaminen tuo epävarmuutta

Osaulkoistamisen riskiä piilee myös oman toiminnan alasajo. Omaa toimintaa ei ole tarpeellista lopettaa siitäkään syystä ettei virkoihin olisi tarjolla pätevää työvoimaa. Hämeenlinnassa ei ole ollut vaikeuksia täyttää avoinna olevia lääkärin virkoja. Miksi ulkoistamisiin pitäisi lähteä jos tästä toiminnasta ei ole sanottavaa hyötyä? Hämeenlinnan terveyspalveluissa on koulutettua ja osaavaa työvoimaa sekä hyvin toimivia terveysasemia ja siksi tulisi vahvistaa tätä eikä ajaa hyvää alas. Näin myös työstä saatava verotulot jäävät kaupunkiin.

Ulkoistamispuheet aiheuttavat epävarmuutta kaupungin omissa työntekijöissä eikä se ole kaupungin vetovoiman kannaltakaan hyvä asia. Meillä valtuutetuilla on vastuu huolehtia Hämeenlinnan vetovoimasta ja myös meillä työskentelevien työntekijöiden hyvinvoinnista. On ristiriitaista että samaan aikaan kun henkilöstöhallinto panostaa hyvinvointiin ja korostaa Työn iloa toiminnassaan, keskustelu oman työn epävarmuudesta käy kuumana. Omaa toimintaa voidaan ja pitää kehittää sekä palveluketjuja sujuvoittaa. Ratkaisu ongelmaan ei ole ulkoistaminen vaan joku muu.

Lakisääteisiä palveluja kunta ei voi laiminlyödä. Valtion on myös tarkistettava kunnille annettavaa valtionosuuden suuruutta. Jos tehtävät ja velvoitteet lisääntyy täytyy niiden mukana tulla myös resurssia.

Hyvä työnantaja saa hyvät tekijät

Kuntatyönantajan kannattaa kiinnittää huomiota vetovoimaansa. On hyvä muistaa, että kuntien henkilöstö on eläköityy voimakkaasti vuoteen 2033 mennessä. Onko kunta-ala sellainen mikä kiinnostaa ja motivoi osaavia ammattilaisia? Myös se miten hyvin kaupunki huolehtii työntekijöistään merkitsee. Ovatko työterveyspalvelut kunnossa ja saatavilla? Kiinnostaako työnantajaa miten työntekijä voi? Ja onko työnantaja ottamassa työntekijänsä selkänahasta säästöjen kulut? On hyvä, että nykyinen, Rinteen hallitus on palauttamassa kunnille kiky-ratkaisusta johtuneet valtionosuudet. Myös kilpailukykysopimuksen muut seuraukset tulisi korvata kunnille.

Elämme kuntataloudessa vaikeita aikoja. Alijäämäiset budjetit ovat miltei jokaisen kunnan haasteena eikä näköpiirissä ole muutosta  jos tilannetta ei saada kuriin. Haasteena on käyttömenojen kasvu ja verotulojen heikkeneminen. Väestö ikääntyy eikä uusia veronmaksajia synny tarpeeksi kattamaan tulevaisuuden huoltosuhteen tarvetta. Tarvitsemme Suomeen asukkaita ja työntekijöitä ja siksi työperäinen maahanmuutto ja onnistunut kotoutuminen on tärkeää ja tähän kuntien pitää panostaa.

Lomautukset, irtisanomiset ja YT:t eivät ole pitkässä juoksussa ratkaisu kuntatalouden tasapainottamiseen. Kuntatyöntekijä on ”talkoonsa” nyt tehnyt ja ratkaisut talouden tasapainottamiseen pitää löytyä muualta. Valtiovallan tukipaketti on tarpeellinen ja pitkällä tähtäimellä valtionosuusuudistus on välttämätön.