Lääninkamreeri Liukkonen, mistä lähti ajatus perustaa työväenyhdistys Hämeenlinnaan?

Mallia saimme Helsingistä, jonne huonekalutehtailija Viktor von Wright perusti työväenyhdistyksen jo vuonna 1883. Hän oli Keski-Euroopassa nähnyt työväen ja työnantajien välisten suhteiden kärjistymisen ja von Wrightin tavoitteena oli työväen oloja parantamalla estää radikaalimpien työväenaatteiden leviäminen.

Miten työväenyhdistyksen toiminta käynnistyi täällä Hämeenlinnassa?

Laitoimme lehteen pienen ilmoituksen, ja sen houkuttelemana saapui peräti 40 työväenseurasta kiinnostunutta keskustelemaan yhdistyksen perustamisesta ja sen säännöistä. Minun ja faktori Öhrnbergin tehtäväksi annettiin sääntöjen toimittaminen läänin kuvernöörin vahvistettaviksi. Perustavassa kokouksessa vuoden 1889 tammikuussa osanottajia oli jo 70 henkeä. Kun äänestettiin uuden yhdistyksen johtokunnan jäsenistä, sain eniten ääniä. Toimin sitten Hämeenlinnan Työväenyhdistyksen puheenjohtajana yhdistyksen kymmenen ensimmäistä vuotta. 

G. W. Liukkonen. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginmuseo.

Teillä oli pitkä poliittinen ura, joka alkoi jo ennen Hämeenlinnan Työväenyhdistyksen perustamista. Milloin olittekaan valtiopäivämiehenä?

Ensimmäisen kerran olin säätyvaltiopäivillä Mäntyharjulta talonpoikien edustajana vuosien 1877–78 valtiopäivillä. Hämeenlinnalaisia porvareita edustin  vuosien 1882, 1894 ja 1899 valtiopäivillä. Vuoden 1896 valtiopäivävaalit kuitenkin yllättäen hävisin. Tuolloin minulla oli runsaasti kannatusta pikkuliikkeiden omistajien ja käsityöläisten keskuudessa. Mutta heillä oli vähemmän äänivaltaa kuin varakkailla kauppiailla, jotka väittivät, että ajoin monopolia Hämeenlinnaan omalle viiniyhtiölleni. Sitä paitsi sanomalehti Hämäläinen kampanjoi voimakkaasti vaaleissa minua vastaan ja käytti lyömäaseena erityisesti sitä, että olin työväenyhdistyksen puheenjohtaja. 

Millaisia asioita ajoitte valtiopäivillä? 

Koulutukseen liittyvät asiat olivat minulle läheisiä. Tein anomuksen muun muassa  sairasvoimisteluopetuksen järjestämisestä ja Hämeenlinnan suomalaisen tyttökoulun valtionavun korottamisesta. Toki otin esiin myös hallinnollisia ja lainsäädännöllisiä kysymyksiä.

Kiitos, lääninkamreeri Liukkonen, kun kerroitte meille Hämeenlinnan Työväenyhdistyksen alkuvuosista.

Lisätietoa Hämeenlinnan Työväenyhdistyksen perustamisesta ja lääninkamreeri Liukkosesta löytyy Liisa Koskelaisen kirjoittamista HTY:n uudesta historiakirjasta nimeltään Politiikan punainen lanka.